Syyteneuvottelun käyttäminen erityisesti huumausainerikoksissa
Saari, Vilma (2023-09-21)
Saari, Vilma
Lapin yliopisto
21.09.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230921135937
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230921135937
Tiivistelmä
Kuinka hyvin syyteneuvottelumenettelyn soveltaminen sopii huumausainerikoksiin syyteneuvottelun yleisten edellytysten näkökulmasta? Onko syyteneuvottelusta ollut hyötyä käytännössä ja ovatko menettelyllä tavoitellut prosessisäästöt todella toteutuneet? Mitä mahdollisia ongelmia syyteneuvotteluun ja sen soveltamiseen liittyy? Miten syyteneuvottelumenettelyä tulisi kehittää jatkossa? Tutkielmassa vastataan muun muassa näihin tutkimuskysymyksiin, lähtökohtaisesti oikeusdogmaattisen tutkimusmenetelmän avulla. Tutkielmassa myös vertaillaan Yhdysvaltojen plea bargain -menettelyä suomalaiseen syyteneuvottelujärjestelmään.
Syyteneuvottelujärjestelmä on käytännössä jäänyt hyvin kauaksi hallituksen esityksessä menettelylle aikoinaan asetetuista tavoitteista. Tavoitteeksi asetettiin noin 500 tapauksen käsittely vuosittain syyteneuvottelu- ja tunnustamisoikeudenkäyntimenettelyssä. Todellisuudessa syyteneuvotteluissa ja tunnustamisoikeudenkäynneissä on käsitelty vuosittain lähtökohtaisesti alle 100 tapausta. Hallituksen esityksessä syyteneuvottelumenettelyn todettiin olevan tarkoitettu sovellettavaksi lähtökohtaisesti talousrikoksiin, mutta käytännössä rangaistusasteikot ja muut syyteneuvottelun edellytykset eivät kuitenkaan sulje pois syyteneuvottelun soveltamista myös muihin rikostyyppeihin, kuten huumausainerikoksiin. Erityisesti huumausaineiden valmistamiseen ja myyntiin liittyviin rikoksiin syyteneuvottelun soveltaminen voisi potentiaalisesti tuoda merkittäviäkin prosessisäästöjä. Tarkastelu täytyy kuitenkin aina tehdä tapauskohtaisesti.
Suurimmat ongelmat syyteneuvottelumenettelyssä liittyvät lähinnä tunnustuksen peruuttamisen mahdollisuuteen, joka voidaan nähdä riskinä syyteneuvottelusta saatavien prosessihyötyjen menettämiselle. Erityisesti huumausainerikosten kohdalla tunnustuksen peruuttamisen riski ja yleisesti tunnustusten oikeellisuuden kyseenalaistaminen kuitenkin korostuu. Suomessa syyteneuvottelujärjestelmä on onnistuttu toteuttamaan hyvin syytetyn oikeusturva huomioiden. Yhdysvaltojen plea bargain -menettely puolestaan on syytetyn oikeusturvan kannalta joiltain osin kyseenalainen. Kun parhaimmillaan jopa 97% maan rikostapauksista käsitellään tunnustuksen perusteella ja syyttäjillä saattaa erittäin itsenäisen ja vahvan aseman lisäksi olla taustalla myös kyseenalaisia motiiveja plea bargain -menettelyn soveltamiselle, riski syytetyn oikeusturvan loukkauksille on omiaan kasvamaan.
Syyteneuvottelujärjestelmä on käytännössä jäänyt hyvin kauaksi hallituksen esityksessä menettelylle aikoinaan asetetuista tavoitteista. Tavoitteeksi asetettiin noin 500 tapauksen käsittely vuosittain syyteneuvottelu- ja tunnustamisoikeudenkäyntimenettelyssä. Todellisuudessa syyteneuvotteluissa ja tunnustamisoikeudenkäynneissä on käsitelty vuosittain lähtökohtaisesti alle 100 tapausta. Hallituksen esityksessä syyteneuvottelumenettelyn todettiin olevan tarkoitettu sovellettavaksi lähtökohtaisesti talousrikoksiin, mutta käytännössä rangaistusasteikot ja muut syyteneuvottelun edellytykset eivät kuitenkaan sulje pois syyteneuvottelun soveltamista myös muihin rikostyyppeihin, kuten huumausainerikoksiin. Erityisesti huumausaineiden valmistamiseen ja myyntiin liittyviin rikoksiin syyteneuvottelun soveltaminen voisi potentiaalisesti tuoda merkittäviäkin prosessisäästöjä. Tarkastelu täytyy kuitenkin aina tehdä tapauskohtaisesti.
Suurimmat ongelmat syyteneuvottelumenettelyssä liittyvät lähinnä tunnustuksen peruuttamisen mahdollisuuteen, joka voidaan nähdä riskinä syyteneuvottelusta saatavien prosessihyötyjen menettämiselle. Erityisesti huumausainerikosten kohdalla tunnustuksen peruuttamisen riski ja yleisesti tunnustusten oikeellisuuden kyseenalaistaminen kuitenkin korostuu. Suomessa syyteneuvottelujärjestelmä on onnistuttu toteuttamaan hyvin syytetyn oikeusturva huomioiden. Yhdysvaltojen plea bargain -menettely puolestaan on syytetyn oikeusturvan kannalta joiltain osin kyseenalainen. Kun parhaimmillaan jopa 97% maan rikostapauksista käsitellään tunnustuksen perusteella ja syyttäjillä saattaa erittäin itsenäisen ja vahvan aseman lisäksi olla taustalla myös kyseenalaisia motiiveja plea bargain -menettelyn soveltamiselle, riski syytetyn oikeusturvan loukkauksille on omiaan kasvamaan.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]