Virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävien tuotteiden tekijänoikeussuojasta

Abstract

Digimurroksen myötä yhteiskuntamme on luomassa nahkaansa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän digitaalisempaan muotoon. Muodonmuutoksen yhtenä keskeisenä ajurina on toiminut virtuaalitodellisuusteknologia, joka mahdollistaa tietokonesimulaation avuin luodut moniaistilliset virtuaaliympäristöt, joissa käyttäjä voi kokea olevansa läsnä. Virtuaalitodellisuudella voidaan simuloida reaalimaailman ympäristöjä ja tilanteita hyvin realistisella tavalla, mikä tekee siitä erityisen ja käyttökelpoisen teknologian, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Huolimatta siitä, että virtuaalitodellisuus on viime vuosina ollut vahvasti esillä erilaisissa asiayhteyksissä, on juridinen tutkimus aiheesta melko vähäistä. Tämän tutkielman yhtenä ns. ”alitajuntaisena” tai ”hiljaisena” tarkoituksena onkin ollut toimia keskustelunavauksena tämän uudenlaisen ja mielenkiintoisen teknologian huomioon ottamisessa osana oikeustieteellistä tutkimusta. Tutkielman pääasiallisena tutkimuskysymyksenä on selvittää, mitä virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävissä tuotteissa voidaan pitää tekijänoikeudella suojattavana sisältönä, sillä omintakeisen sekä erilaisia teostyyppejä ja elementtejä yhteen liittävän luonteensa vuoksi virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävät tuotteet muodostavat tekijänoikeudelle kiperän alueen. Tutkimuskysymykseen haetaan vastausta pääasiallisesti lainopin keinoin, mutta tutkielma sisältää myös oikeusvertailun piirteitä, sillä aihetta on tarkasteltu niin Euroopan unionin kuin Yhdysvaltojenkin tekijänoikeussääntelyn näkökulmasta.

Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että virtuaalitodellisuusteknologiaa hyödyntävissä tuotteissa niiden tekijänoikeussuojan kannalta relevantin ilmaisun muodostavat tuotteiden audiovisuaaliset elementit, jotka yhdistyvät tuotteen taustalla vaikuttavan sovellusohjelman (tietokoneohjelma) kanssa. Tuotteiden muut komponentit, kuten tunto-, haju- ja mahdollisesti myös makuaistiin perustuvat ainekset sekä tuotteen toiminnalliset elementit eivät taas ainakaan toistaiseksi voi olla tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvaa ilmaisua, jolloin ne tulisi erottaa muusta tuotteen tekijänoikeudella suojattavasta ilmaisusta. Tutkielmassa esitetyn tavoin Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen tekijänoikeussääntelyssä voidaan kuitenkin havaita tekijänoikeuden modernisoitumisen piirteitä, jolloin myös tekijänoikeudelle epätyypillisiin ilmaisumuotoihin on alettu suhtautua aikaisempaa sallivammalla tavalla. Lisäksi tutkielmassa kehitellään informaatio-oikeudellista lähestymistapaa immateriaalioikeuteen, jossa immateriaalioikeuksien suojan kohteena olevat ilmiöt, kuten teokset, keksinnöt ja tavaramerkit, ymmärretään erilaisiksi informaation käsitteeseen perustuvien ilmiöiden suojamuodoiksi.