Koulukuraattoreiden käsityksiä tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvoinnista inklusiivisessa luokassa
Koivukangas, Emilia (2023)
Koivukangas, Emilia
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231004138745
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231004138745
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan koulukuraattoreiden käsityksiä tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvoinnista inklusiivisessa luokassa. Inklusiivinen kasvatus on voimakkaasti pinnalla niin julkisessa keskustelussa kuin kasvatustieteellisessä tutkimuksessakin. Tämä tutkielma tuo keskusteluun uudenlaista näkökulmaa nostamalla esiin koulukuraattoreiden käsityksiä inklusiiviseen kasvatukseen sekä tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvointiin liittyen.
Kouluhyvinvointia tarkastellaan Konun (2002) koulun hyvinvointimallin avulla, johon on lisätty Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriasta kyvykkyyden osa-alue. Tutkimus on fenomenografinen ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta koulukuraattoria ympäri Suomen. Aineiston analyysitapa on fenomenografinen analyysi.
Tämän tutkimuksen mukaan kuraattorit kokevat, että inklusiivisissa luokissa opiskelevien tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvointi on pääasiassa hyvällä tasolla, vaikka aineistosta ilmeni myös useita hyvinvointia horjuttavia tekijöitä. Muun muassa oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja joustavan opetuksen nähtiin aineistossa edistävän hyvinvointia. Lisäksi etenkin kaverisuhteet, ovat kuraattoreiden mukaan hyvin toimiessaan keskeisessä asemassa tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvoinnin kannalta. Kuraattorit kuvaavat, että tukea tarvitsevat oppilaat kohtaavat usein epäonnistumisia ja huonommuuden tunnetta koulussa. Siksi olisi tärkeää kasvattaa lapset ja nuoret ymmärtämään erilaisuutta ja opettaa heidät asettamaan tavoitteet itselleen sopiviksi.
Tukea tarvitsevien kouluhyvinvointia haastaa kuraattoreiden mukaan muun muassa riittämättömät henkilöstöresurssit, oppilaan henkilökohtaiset haasteet sosiaalisissa tilanteissa, opettajan välinpitämätön suhtautuminen oppilaan haasteisiin sekä pienempien työskentelytilojen puute. Näihin asioihin olisi tärkeää kiinnittää huomiota, jotta jokaisen oppilaan onnistunut koulutie omassa lähikoulussa pystyttäisiin turvata.
Kouluhyvinvointia tarkastellaan Konun (2002) koulun hyvinvointimallin avulla, johon on lisätty Ryanin ja Decin (2017) itseohjautuvuusteoriasta kyvykkyyden osa-alue. Tutkimus on fenomenografinen ja sen aineisto on kerätty haastattelemalla kuutta koulukuraattoria ympäri Suomen. Aineiston analyysitapa on fenomenografinen analyysi.
Tämän tutkimuksen mukaan kuraattorit kokevat, että inklusiivisissa luokissa opiskelevien tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvointi on pääasiassa hyvällä tasolla, vaikka aineistosta ilmeni myös useita hyvinvointia horjuttavia tekijöitä. Muun muassa oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien ja joustavan opetuksen nähtiin aineistossa edistävän hyvinvointia. Lisäksi etenkin kaverisuhteet, ovat kuraattoreiden mukaan hyvin toimiessaan keskeisessä asemassa tukea tarvitsevien oppilaiden kouluhyvinvoinnin kannalta. Kuraattorit kuvaavat, että tukea tarvitsevat oppilaat kohtaavat usein epäonnistumisia ja huonommuuden tunnetta koulussa. Siksi olisi tärkeää kasvattaa lapset ja nuoret ymmärtämään erilaisuutta ja opettaa heidät asettamaan tavoitteet itselleen sopiviksi.
Tukea tarvitsevien kouluhyvinvointia haastaa kuraattoreiden mukaan muun muassa riittämättömät henkilöstöresurssit, oppilaan henkilökohtaiset haasteet sosiaalisissa tilanteissa, opettajan välinpitämätön suhtautuminen oppilaan haasteisiin sekä pienempien työskentelytilojen puute. Näihin asioihin olisi tärkeää kiinnittää huomiota, jotta jokaisen oppilaan onnistunut koulutie omassa lähikoulussa pystyttäisiin turvata.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]