Kotouttamiselle rakentuvat merkitykset : diskurssianalyysi paikallistoimijoiden haastatteluista
Raappana, Minna (2023)
Raappana, Minna
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231005138853
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231005138853
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin, millaisia merkityksiä paikalliset kotouttamistyön ammattilaiset antavat kotouttamiselle ja miten he kuvaavat kotoutujia ja kotouttajia. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uusia jäsentämistapoja ymmärtää kotouttamista. Tutkimuskysymykset olivat, millaisia diskursseja kotouttamisesta tuotetaan ja millaisiin positioihin kotoutujat ja kotouttajat näissä diskursseissa asetetaan. Tutkimuksen aineistona oli yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston valmis haastatteluaineisto, jossa viiden eri organisaation paikalliset toimijat kertoivat kokemuksiaan kotouttamistyöstä. Haastateltavia oli yhteensä seitsemän.
Tutkimuksen teoreettismetodologinen kehys kiinnittyy sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan sosiaalinen todellisuus rakentuu kielellisessä vuorovaikutuksessa. Aineisto analysoitiin kriittistä diskurssianalyysiä painottaen. Aineistosta löytyi neljä kotouttamistyötä jäsentävää diskurssia, jotka kaikki rakensivat kotouttamiselle erilaisia lähestymistapoja ja tavoitteita sekä asemoivat kotouttajat ja kotoutujat toimijuudeltaan vaihteleviin positioihin.
Osallisuuden diskurssissa keskeistä oli asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen kotouttaminen. Muihin diskursseihin verrattuna kotoutujat asemoituivat tässä diskurssissa toimijuudeltaan vahvimpiin positioihin, kuten onnistujiksi. Organisatorisen huolenpidon diskurssissa kotouttamistyö oli järjestelmälähtöistä. Kotoutujat kategorisoitiin eri asiakasryhmiin, joiden nähtiin tarvitsevan erilaisia palveluja. Ammattilaiset määrittyivät kannattelijoina ja eteenpäin ohjaajina, kun kotoutujien toimijuus esitettiin rajatumpana. Suomalaisuutta korostavassa diskurssissa kotoutujat asemoitiin ei-suomalaisiksi. Kotoutujat määrittyivät esimerkiksi suomalaisten tapojen ihmettelijöinä ja kiitollisina asiakkaina, jotka olivat kotouttamisen kautta löytäneet suomen kielen ja kulttuurin. Yhteiskuntakriittisessä diskurssissa rakennettiin kuvaa kotouttamistyöstä, jossa ymmärrettiin useiden kotoutujia kohtaavien haasteiden olevan yhteiskunnallisten eriarvoisten rakenteiden tuottamia. Yhteiskunnalta vaadittiin maahanmuuttoa koskevaa asennemuutosta, mutta tarkempi analyysi paljasti, että myös tässä diskurssissa kotoutujat määrittyivät etäisessä ja alisteisessa valossa muihin toimijoihin nähden.
Tulosten perusteella kotouttamistyöstä tuotetaan vaihtelevaa ja osin ristiriitaista puhetta. Diskursseissa kotouttajat asemoidaan positioihin, joissa heillä on selkeästi vahvempi toimijuus kuin kotoutujilla. Kriittisesti painottuva analyysi tekee näkyväksi, että myös lähtökohtaisesti positiivisena pidetty työtapa eli osallistaminen pitää sisällään monenlaista määrittelyä ja vallankäyttöä.
Tutkimuksen teoreettismetodologinen kehys kiinnittyy sosiaaliseen konstruktionismiin, jonka mukaan sosiaalinen todellisuus rakentuu kielellisessä vuorovaikutuksessa. Aineisto analysoitiin kriittistä diskurssianalyysiä painottaen. Aineistosta löytyi neljä kotouttamistyötä jäsentävää diskurssia, jotka kaikki rakensivat kotouttamiselle erilaisia lähestymistapoja ja tavoitteita sekä asemoivat kotouttajat ja kotoutujat toimijuudeltaan vaihteleviin positioihin.
Osallisuuden diskurssissa keskeistä oli asiakaslähtöinen ja voimavarakeskeinen kotouttaminen. Muihin diskursseihin verrattuna kotoutujat asemoituivat tässä diskurssissa toimijuudeltaan vahvimpiin positioihin, kuten onnistujiksi. Organisatorisen huolenpidon diskurssissa kotouttamistyö oli järjestelmälähtöistä. Kotoutujat kategorisoitiin eri asiakasryhmiin, joiden nähtiin tarvitsevan erilaisia palveluja. Ammattilaiset määrittyivät kannattelijoina ja eteenpäin ohjaajina, kun kotoutujien toimijuus esitettiin rajatumpana. Suomalaisuutta korostavassa diskurssissa kotoutujat asemoitiin ei-suomalaisiksi. Kotoutujat määrittyivät esimerkiksi suomalaisten tapojen ihmettelijöinä ja kiitollisina asiakkaina, jotka olivat kotouttamisen kautta löytäneet suomen kielen ja kulttuurin. Yhteiskuntakriittisessä diskurssissa rakennettiin kuvaa kotouttamistyöstä, jossa ymmärrettiin useiden kotoutujia kohtaavien haasteiden olevan yhteiskunnallisten eriarvoisten rakenteiden tuottamia. Yhteiskunnalta vaadittiin maahanmuuttoa koskevaa asennemuutosta, mutta tarkempi analyysi paljasti, että myös tässä diskurssissa kotoutujat määrittyivät etäisessä ja alisteisessa valossa muihin toimijoihin nähden.
Tulosten perusteella kotouttamistyöstä tuotetaan vaihtelevaa ja osin ristiriitaista puhetta. Diskursseissa kotouttajat asemoidaan positioihin, joissa heillä on selkeästi vahvempi toimijuus kuin kotoutujilla. Kriittisesti painottuva analyysi tekee näkyväksi, että myös lähtökohtaisesti positiivisena pidetty työtapa eli osallistaminen pitää sisällään monenlaista määrittelyä ja vallankäyttöä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]