Omannäköinen työ : opetuksen suunnittelua ohjaavia tekijöitä lasten kuvataidekouluopetuksessa
Kinnunen, Lea (2023)
Kinnunen, Lea
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231019140657
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231019140657
Tiivistelmä
Opettajan työn taustalla vaikuttavat monet tietoiset ja tiedostamattomat tekijät. Lähestyn näitä tekijöitä tutkimuksessani opetuksen suunnittelun näkökulmasta. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät ohjaavat kuvataidekoulun opettajien opetuksen suunnittelua. Lisäksi tutkimukseni kohdistuu lasten kuvataidekasvatukseen, ja sen tavoitteena on tarjota näkökulmia lasten taideopetuksen kehittämiseen Suomessa.
Tutkimukseni on laadullinen, ja tutkimusote fenomenologis-hermeneuttinen, sillä lähestyn tutkimusaihetta yksilöiden kokemusten kautta. Aineisto koostuu neljän opettajan yksilöllisistä teemahaastatteluista. Haastateltavat opettajat opettavat taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää noudattavassa kuvataidekoulussa 6–13-vuotiaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin ryhmiä. Analyysimenetelmänä käytän teoriaohjaavaa analyysia, ja olen jäsentänyt aineistoa teemoittelemalla.
Tutkimuksessani selvisi, että kuvataidekoulun opettajien opetuksen suunnittelua ohjaavat opettajan henkilökohtaiset tekijät, kollegat ja yhteisö sekä instituutio. Henkilökohtaiset tekijät, kuten oman taiteen tekeminen ja koulutustausta lisäsivät opetuksen sisältöjen hallintaa ja toivat siten varmuutta opetuksen suunnitteluun. Lisäksi käsitykset lasten taidekasvatuksesta ohjasivat opetuksen suunnittelua laaja-alaisesti. Kollegat inspiroivat ja auttoivat, jos tehtäviä suunnitellessa tuli haasteita tai ideat loppuivat. Myös tukimateriaalit ja digitaaliset alustat toimivat ideoinnin apuna, ja niitä hyödynnettiin tehtäväideoiden jäsentämiseen. Instituutiotason tekijät, kuten opetussuunnitelma ja kuvataidekoulun opettajien yhdessä päättämä teema, tarjosivat ideoita opetukseen, mutta myös rajasivat opetuksen suunnittelua. Siitä huolimatta opettajat kokivat työnsä vapaaksi, ja halusivat toteuttaa sitä omannäköisesti.
Tutkimukseni on laadullinen, ja tutkimusote fenomenologis-hermeneuttinen, sillä lähestyn tutkimusaihetta yksilöiden kokemusten kautta. Aineisto koostuu neljän opettajan yksilöllisistä teemahaastatteluista. Haastateltavat opettajat opettavat taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää noudattavassa kuvataidekoulussa 6–13-vuotiaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin ryhmiä. Analyysimenetelmänä käytän teoriaohjaavaa analyysia, ja olen jäsentänyt aineistoa teemoittelemalla.
Tutkimuksessani selvisi, että kuvataidekoulun opettajien opetuksen suunnittelua ohjaavat opettajan henkilökohtaiset tekijät, kollegat ja yhteisö sekä instituutio. Henkilökohtaiset tekijät, kuten oman taiteen tekeminen ja koulutustausta lisäsivät opetuksen sisältöjen hallintaa ja toivat siten varmuutta opetuksen suunnitteluun. Lisäksi käsitykset lasten taidekasvatuksesta ohjasivat opetuksen suunnittelua laaja-alaisesti. Kollegat inspiroivat ja auttoivat, jos tehtäviä suunnitellessa tuli haasteita tai ideat loppuivat. Myös tukimateriaalit ja digitaaliset alustat toimivat ideoinnin apuna, ja niitä hyödynnettiin tehtäväideoiden jäsentämiseen. Instituutiotason tekijät, kuten opetussuunnitelma ja kuvataidekoulun opettajien yhdessä päättämä teema, tarjosivat ideoita opetukseen, mutta myös rajasivat opetuksen suunnittelua. Siitä huolimatta opettajat kokivat työnsä vapaaksi, ja halusivat toteuttaa sitä omannäköisesti.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]