Omannäköinen työ : opetuksen suunnittelua ohjaavia tekijöitä lasten kuvataidekouluopetuksessa

Abstract

Opettajan työn taustalla vaikuttavat monet tietoiset ja tiedostamattomat tekijät. Lähestyn näitä tekijöitä tutkimuksessani opetuksen suunnittelun näkökulmasta. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät ohjaavat kuvataidekoulun opettajien opetuksen suunnittelua. Lisäksi tutkimukseni kohdistuu lasten kuvataidekasvatukseen, ja sen tavoitteena on tarjota näkökulmia lasten taideopetuksen kehittämiseen Suomessa.

Tutkimukseni on laadullinen, ja tutkimusote fenomenologis-hermeneuttinen, sillä lähestyn tutkimusaihetta yksilöiden kokemusten kautta. Aineisto koostuu neljän opettajan yksilöllisistä teemahaastatteluista. Haastateltavat opettajat opettavat taiteen perusopetuksen laajaa oppimäärää noudattavassa kuvataidekoulussa 6–13-vuotiaiden kuvataiteen ja arkkitehtuurin ryhmiä. Analyysimenetelmänä käytän teoriaohjaavaa analyysia, ja olen jäsentänyt aineistoa teemoittelemalla.

Tutkimuksessani selvisi, että kuvataidekoulun opettajien opetuksen suunnittelua ohjaavat opettajan henkilökohtaiset tekijät, kollegat ja yhteisö sekä instituutio. Henkilökohtaiset tekijät, kuten oman taiteen tekeminen ja koulutustausta lisäsivät opetuksen sisältöjen hallintaa ja toivat siten varmuutta opetuksen suunnitteluun. Lisäksi käsitykset lasten taidekasvatuksesta ohjasivat opetuksen suunnittelua laaja-alaisesti. Kollegat inspiroivat ja auttoivat, jos tehtäviä suunnitellessa tuli haasteita tai ideat loppuivat. Myös tukimateriaalit ja digitaaliset alustat toimivat ideoinnin apuna, ja niitä hyödynnettiin tehtäväideoiden jäsentämiseen. Instituutiotason tekijät, kuten opetussuunnitelma ja kuvataidekoulun opettajien yhdessä päättämä teema, tarjosivat ideoita opetukseen, mutta myös rajasivat opetuksen suunnittelua. Siitä huolimatta opettajat kokivat työnsä vapaaksi, ja halusivat toteuttaa sitä omannäköisesti.

Many conscious and subliminal factors affect the way teachers plan their lessons. In this study I focus on these factors in the context of visual arts school for children. This study’s intention is also to offer perspectives on developing art education for children in Finland.

This research is qualitative, more precisely phenomenal-hermeneutic. I focus on the perspectives and experiences of individual teachers. The research material consists of four individual theme interviews. The interviewees are teachers who teach fine arts and architecture to children from age 6 to 13 in a visual arts school. As my analysis method I used theory-driven analysis and theming.

According to my research findings teacher’s personal factors, colleagues, school community and institution affect the way teachers plan their lessons. Personal factors such as the teachers’ own artmaking and their educational background had a positive effect on the teachers’ confidence in lesson planning by increasing their subject knowledge. Furthermore, the teachers had their own perceptions on children’s art education which diversely affected the way they approached teaching. Art school colleagues inspired the teachers’ during the planning process, and they helped each other when facing challenges with lesson planning. The teachers also used digital platforms to search for inspiration and save ideas for teaching. Institutional factors, in this case the curriculum, theme of the year and resources had two main effects on lesson planning. They gave ideas for teaching but were also seen as restrictive factors when planning the lessons. However, the teachers felt that they had lots of pedagogical freedom, and they wanted to plan lessons that were unique to them.