Johtajan käyttämä henkinen työpaikkaväkivalta : selontekoja pelolla johtamisesta ja työpaikkakiusaamisesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää valmiista tarina-aineistosta diskurssianalyysiä tutkimusmenetelmänä käyttäen: minkälaisilla johtamiseen liittyvillä diskursseilla selitetään henkistä työpaikkaväkivaltaa, miten kiusaavan johtajan positiosta puolustetaan omia näkemyksiä ja miten johtajan käyttämän henkisen työpaikkaväkivallan jatkumista selitetään ja mitä siitä sanotaan. Kriittisen diskurssianalyysiosan lähtökohtana oli proaktiivisen ja reaktiivisen väkivallan ja aggressiivisuuden teoria sekä valta ja vallan käyttö johtamisessa. Analyyttistä diskurssianalyysiä käyttäen selvitin, kuinka kiusaavan johtajan positiosta puolustetaan omia näkemyksiä.

Kriittisen diskurssianalyysin tuloksena esitän henkistä työpaikkaväkivaltaa käyttävälle johtajalle kolmea positiota: kylmä laskelmoiva johtaja, kiivas öykkäröivä johtaja ja itsevaltias johtaja. Kylmä laskelmoiva johtaminen oli kiihkotonta työntekijöiden hallitsemista, jonka tavoitteena oli omien tai organisaation etujen saavuttaminen. Kiivas öykkäröivä johtaminen oli henkilökunnan yksityisyyden rajojen rikkomista ja henkilökunnan hyväksikäyttöä. Kiivas öykkäröivä johtaja toimi usein tunnekuohun vallassa ja pyrki satuttamaan. Itsevaltiaan johtajan johtaminen oli vallan käyttöä ja valta-aseman osoittamista. Analyyttisen diskurssianalyysin tuloksena esitän kiusaavan johtajan puolustavan omia näkemyksiään: pahoittelemalla omaa toimintaansa, välttelemällä vastuunottoa omasta toiminnasta ja oikeuttamalla oman toimintansa.

Johtajan käyttämän henkisen työpaikkaväkivallan jatkumisen selonteoissa työyhteisön passiivisuuden ja välinpitämättömyyden sekä johtajan persoonallisuushäiriöiden diskurssit liittyivät jokaiseen johtajan kolmeen positioon. Kiusaajan positiosta puolustautuvan johtajan selonteoissa keskeisiä henkisen työpaikkaväkivallan jatkumista ylläpitäviä tekijöitä olivat johtajan tapa kyseenalaistaa henkilökunnan kokemusta kiusaamisesta ja tapa olla ottamatta vastuuta aiheuttamastaan kiusaamiskokemuksesta.

Tutkimus laajentaa käsitystä henkistä työpaikkaväkivaltaa käyttävän johtajan kulttuurisista ja toiminnallisista lähtökohdista niin, että johtajalla voi olla erilaisia positioita ja hänen käyttäytymisensä taustalla voi olla monia henkilökohtaisia syitä tai organisatorisia tavoitteita.