''Välillä unohti koko sokeuden'' : opetushenkilöstön kokemuksia sokean oppilaan ohjaamisesta

Abstract

Tutkielman aiheena on opetushenkilöstön kokemukset sokean oppilaan ohjaamisesta. Aihe on merkityksellinen, sillä lähikouluperiaatteen mukaisesti sokeat oppilaat käyvät peruskoulunsa ensisijaisesti oman kuntansa järjestämässä perusopetuksessa. Sokeat ovat ryhmänä Suomessa eniten integroitu ryhmä perusopetukseen ja sokeita oppilaita kohtaa edelleen koulumaailmassa, joskin ei niin paljon kuin viime vuosikymmeninä.

Tutkielman päätutkimuskysymys on: Millaisia kokemuksia opetushenkilöstöllä on sokean oppilaan ohjaamisesta? Pääkäsitteeni ovat näkövammaisuus ja sokeus, koulunkäynti, sokean ohjaaminen ja oppimisen tuenmuodot. Tutkielma on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto tutkielmaan on kerätty opetushenkilöiden puolistrukturoiduilla yksilöhaastatteluilla. Haastatteluissa olen hyödyntänyt myös teemahaastattelun piirteitä. Tutkimuksen aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimushenkilöiden kokemukset sokean oppilaan ohjaamisesta ovat positiivisia. Sokean oppilaan koulunkäyntiin ja ohjaamiseen sisältyvät tutkimushenkilöiden tärkeäksi koetut osallisuus, yhteinen tekeminen, omatoimisuus ja ryhmään kuuluminen. Opetuksen on oltava tasavertaista ja osallistavaa, tarvittaessa on luotava vaihtoehtoisia menetelmiä. Tutkimustuloksiani voidaan hyödyntää koulussa sokean oppilaan kohtaamisessa ja hänen ohjaamisessaan. Sokean oppilaan turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen on koko koulun yhteinen tehtävä.