Opettajien näkökulmia koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseen alakouluissa Itä-Helsingissä
Valtonen, Nina (2023)
Valtonen, Nina
Lapin yliopisto
2023
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231121148201
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231121148201
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu alakouluissa Itä-Helsingissä opettajien näkökulmasta. Teoreettinen viitekehys sisältää tarkastelun tasa-arvosta, koulutuksellisesta tasa-arvosta ja koulutuksellisen tasa-arvon tekijöistä. Tutkielmassani käytän laadullista tutkimusotetta ja ymmärrän tutkimustiedon rakentuvan kielen kautta ilmaistuna. Tieteenfilosofisilta lähtökohdilta tutkielmani edustaa kontekstuaalista hermeneutiikkaa. Olen hankkinut tutkimusaineistoni haastattelemalla kolmea opettajaa Itä-Helsingin alueen alakouluista. Analysoin aineistoani aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti.
Kaikkien haastateltujen opettajien mukaan oppilaiden välillä on eroja. Eroja tuottavaksi ja oppimista ja osaamista heikentäväksi vahvaksi tekijäksi nousi kielitaito. Kun oppilaalla ei ole riittävää sanavarastoa ja kielitaitoa, luo se haasteen pysyä opinnoissa mukana opettajien mukaan. Kieleen liittyviä haasteita on maahanmuuttotaustaisilla oppilailla, joita Itä-Helsingissä on suuri väestö. Koulutuksellinen tasa-arvo pyrkii yhdenvertaisiin lähtökohtiin, mutta erityisesti kielellisten valmiuksien takia tämä ei täysin toteudu Itä-Helsingissä. Haasteet syntyivät opettajien mukaan lisäksi muun muassa siitä, onko perheessä koulumyönteisyyttä, tuetaanko lasta kotona ja onko vanhemmilla kielitaitoa. Lisäksi esimerkiksi oppimisvaikeuksia omaavilla oppilailla todettiin olevan haasteita. Opettajat kokivat, että koulun tehtävä on tasata ongelmia, mutta kaikkeen koulu ei pysty. Kaikki kokivat myös, että resursseja tulisi lisätä, jotta kaikkia pystyisi tukemaan ja haasteita tasaamaan paremmin. Sukupuolten välillä opettajat eivät kokeneet oppimisen ja osaamisen suhteen olevan juurikaan eroja, mutta osa tunnisti esimerkiksi käyttäytymiseen liittyviä eroja ja toisaalta kulttuurien tuottamia eroja ja rajoittavia tekijöitä.
Kaikkien haastateltujen opettajien mukaan oppilaiden välillä on eroja. Eroja tuottavaksi ja oppimista ja osaamista heikentäväksi vahvaksi tekijäksi nousi kielitaito. Kun oppilaalla ei ole riittävää sanavarastoa ja kielitaitoa, luo se haasteen pysyä opinnoissa mukana opettajien mukaan. Kieleen liittyviä haasteita on maahanmuuttotaustaisilla oppilailla, joita Itä-Helsingissä on suuri väestö. Koulutuksellinen tasa-arvo pyrkii yhdenvertaisiin lähtökohtiin, mutta erityisesti kielellisten valmiuksien takia tämä ei täysin toteudu Itä-Helsingissä. Haasteet syntyivät opettajien mukaan lisäksi muun muassa siitä, onko perheessä koulumyönteisyyttä, tuetaanko lasta kotona ja onko vanhemmilla kielitaitoa. Lisäksi esimerkiksi oppimisvaikeuksia omaavilla oppilailla todettiin olevan haasteita. Opettajat kokivat, että koulun tehtävä on tasata ongelmia, mutta kaikkeen koulu ei pysty. Kaikki kokivat myös, että resursseja tulisi lisätä, jotta kaikkia pystyisi tukemaan ja haasteita tasaamaan paremmin. Sukupuolten välillä opettajat eivät kokeneet oppimisen ja osaamisen suhteen olevan juurikaan eroja, mutta osa tunnisti esimerkiksi käyttäytymiseen liittyviä eroja ja toisaalta kulttuurien tuottamia eroja ja rajoittavia tekijöitä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]