Sosiaalityöntekijöiden kokemukset lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta
Kaivola, Milla (2023)
Kaivola, Milla
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231130150576
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231130150576
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, sosiaalityöntekijöiden kokemuksia lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottamisesta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaisia toiveita sosiaalityöntekijöillä on tulevaisuuden työskentelylle lähisuhdeväkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen liittyen. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena. Kyselytutkimus julkaistiin ”Sosiaalityön uraverkosto” – Facebook ryhmässä toukokuussa 2023, jossa ryhmän jäsenet koostuivat laillistetuista sosiaalityöntekijöistä sekä sosiaalityön opiskelijoista. Kyselytutkimus keräsi 54 vastausta sosiaalityöntekijöiltä eri puolilta Suomea, erilaisista palvelutehtävistä sosiaalityön kentällä. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat lähisuhdeväkivalta, lähisuhdeväkivallan tunnistaminen ja lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen.
Tutkimus keskittyy fyysiseen-, henkiseen- ja taloudelliseen lähisuhdeväkivallan ilmiöön, jossa seksuaalinen väkivalta katsotaan kuuluvan fyysisen väkivaltakäsitteen alle. Aineistossa korostuivat lähisuhdeväkivallan syklinen luonne, salailu ja häpeä, jotka haastavat erityisesti lähisuhdeväkivallan tunnistamista palvelujärjestelmässä. Kyselytutkimuksen tulokset olivat saman suuntaisia aikaisemman tutkimustiedon kanssa.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta lähisuhdeväkivallan ilmiön olevan ajankohtainen, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoi kohtaavansa lähisuhdeväkivaltaa viikoittain työssään. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä kertoi kokevansa lähisuhdeväkivallan tunnistamisen melko haastavana. Sosiaalityöntekijät osasivat tunnistaa fyysisen-, henkisen- ja taloudellisen väkivallan, aikaisemmasta työkokemuksesta riippumatta. Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen koettiin haastavammaksi lähisuhdeväkivallan tekijän kuin uhrin kanssa. Sosiaalityöntekijät kokivat säännöllisen kouluttautumisen merkittävänä tekijänä, antaen rohkeutta lähisuhdeväkivaltailmiön näkemiseen ja kuulemiseen. Lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa, työparityöskentely ja työyhteisön antama tuki koettiin merkittävinä. Kaiken kaikkiaan sosiaalityöntekijät kertoivat toivovansa tulevaisuuden lähisuhdeväkivaltatyöskentelylle nykyistä enemmän tukea, kaikilla osa-alueilla.
Tutkimus keskittyy fyysiseen-, henkiseen- ja taloudelliseen lähisuhdeväkivallan ilmiöön, jossa seksuaalinen väkivalta katsotaan kuuluvan fyysisen väkivaltakäsitteen alle. Aineistossa korostuivat lähisuhdeväkivallan syklinen luonne, salailu ja häpeä, jotka haastavat erityisesti lähisuhdeväkivallan tunnistamista palvelujärjestelmässä. Kyselytutkimuksen tulokset olivat saman suuntaisia aikaisemman tutkimustiedon kanssa.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta lähisuhdeväkivallan ilmiön olevan ajankohtainen, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoi kohtaavansa lähisuhdeväkivaltaa viikoittain työssään. Suurin osa sosiaalityöntekijöistä kertoi kokevansa lähisuhdeväkivallan tunnistamisen melko haastavana. Sosiaalityöntekijät osasivat tunnistaa fyysisen-, henkisen- ja taloudellisen väkivallan, aikaisemmasta työkokemuksesta riippumatta. Lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen koettiin haastavammaksi lähisuhdeväkivallan tekijän kuin uhrin kanssa. Sosiaalityöntekijät kokivat säännöllisen kouluttautumisen merkittävänä tekijänä, antaen rohkeutta lähisuhdeväkivaltailmiön näkemiseen ja kuulemiseen. Lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa, työparityöskentely ja työyhteisön antama tuki koettiin merkittävinä. Kaiken kaikkiaan sosiaalityöntekijät kertoivat toivovansa tulevaisuuden lähisuhdeväkivaltatyöskentelylle nykyistä enemmän tukea, kaikilla osa-alueilla.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]