Visual voice : exploring youths’ visual design thinking through visual literacy

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on parantaa nuorten visuaalista suunnitteluajattelua (VDT) käyttämällä visuaalista lukutaitoa (VL). Korostamalla taidelähtöisen tutkimuksen (ABR) merkitystä, tutkimus tarjoaa nuorille alustan tutkia luovaa potentiaaliaan ja luoda uusia ideoita yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tutkimus osoitti, että nuorten rohkaiseminen tunteiden ilmaisuun ja havannointiin taidelähtöisillä interventioilla oli olennaista heidän luovan kehityksensä kannalta. Tämä tutkimus esittelee pienellä rovaniemeläisellä nuorisoryhmällä tehdyn taiteellisen kokeilun tuloksia. Tutkimus tehtiin Lapin yliopistossa Horizon 2020–2023 -rahoitteisen tutkimushankkeen Acting on the Margins: Arts as Social Sculpture (AMASS) puitteissa.

Visuaalisen lukutaidon (VL) tietoisuutta ei ole tutkittu tai keskusteltu pelkästään taidelähtöisiin menetelmiin (ABM) keskittyvissä tutkimuksissa, joka helpottaa taiteellisen ja henkilökohtaisen tutkimuksen yhdistämistä. Tämä tutkimus auttaa osaltaan täyttämään tätä aukkoa pohtimalla: Miten nuorten visuaalisen suunnittelun (VDT) taitoja voidaan parantaa visuaalisen lukutaidon (VL) avulla? Tutkimuskysymystä analysoitiin viidessä eri julkaisussa, mikä tarjosi validointia useista näkökulmista. Ensimmäinen julkaisu tutkii luovien prosessien ja nuorten visuaalisen lukutaidon (VL) välistä yhteyttä. Toinen julkaisu käsittelee dokumentaation tulkitsevaa roolia taiteellisen yhteisluontiprosessin kontekstissa. Kolmas julkaisu tutkii osallistavien taidelähtöisten menetelmien (ABM) roolia nuorten moniarvoisten arvojen ilmaisussa. Neljännessä julkaisussa tarkastellaan, miten lasten visuaalista suunnitteluajattelua (VDT) voidaan kehittää prototyypin VDT-mallilla. Lopuksi viides julkaisu vahvistaa, että nuorten luovuutta voidaan lisätä säännöllisen visuaalisen lukutaidon (VL) avulla.

Julkaisuihin liittyvän työskentelyn aikana arvioitiin prosessin aikana kerättyjä taideteoksia. Filosofisena viitekehyksenä käytettiin tulkitsevaa fenomenologista analyysiä (IPA). Tämä monitasoinen kvalitatiivinen tutkimus esittelee havaintoja osallistavan taidelähtöisen tutkimuksen (ABR) lähestymistavasta, joka herättää opiskelijoiden luovan ilmaisun heidän henkilökohtaisten taideteostensa kautta. Haastattelujen, tutkimuspäiväkirjojen, fokusryhmien, muistiinpanojen ja taideteosten avulla kerätyn tiedon analysointi tehtiin ajankohtaisilla, temaattisilla, sisältö- ja refleksianalyysimenetelmillä. Arviointityökaluna käytettiin yhteistä eurooppalaista visuaalisen lukutaidon viitekehystä (CEFR-VL). Lisäksi Visual Design Thinking (VDT) -malli otettiin käyttöön interventioiden parantamiseksi ja skaalauttamiseksi. Tällä tutkimusmenetelmällä pyritään osoittamaan, että visuaalinen lukutaito (VL) on ratkaiseva tekijä visuaalisen suunnittelun (VDT) kompetenssien kehittämisessä, jotta nuoret voivat parantaa tietojaan ja rakentaa taitojaan, mukaan lukien itsearviointi, uskomukset, arvioinnit ja käyttäytyminen.

Viisi julkaisua selventää edelleen, että taidelähtöiset tutkimusmenetelmät (ABM) avaavat uusia lähestymistapoja yhteiskunnan haasteisiin tutkia tuntematonta, mikä voi tarjota oivalluksia taustalla oleviin tarinoihin. Taidelähtöiset menetelmät tarjoavat helppokäyttöisen ja luovan tavan kuvata ja ilmaista henkilökohtaisten ja sosiaalisten asioiden monimutkaisuutta. Ne tarjoavat myös alustan uusien taitojen kehittämiseen ja tiedon jakamiseen. Lopuksi ne voivat helpottaa yhteistyötä, vuoropuhelua ja sosiaalista muutosta. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyneissä viidessä julkaisussa on useita tavoitteita. Ensimmäinen on visuaalisen lukutaidon (VL) merkityksen ymmärtäminen ja sen määrittäminen eli voiko visuaalinen kompetenssi (VC) auttaa nuoria kehittämään sekä muodollisia että arkioppimistaitojaan. Toinen on tarjota nuorille tietoa moniarvoisuudesta ja siitä, miten sitä voidaan soveltaa uudelleen suunnitteluajatteluunsa (DT). Kolmas on havainnollistaa nuorten havaintoja, tulkintoja ja merkityksenmuodostusta luovien taiteellisten prosessien avulla stimuloidakseen heidän visuaalista ajatteluaan (VT). Lopuksi tulisi parantaa nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa heidän luoviin näkemyksiinsä. On tärkeää edistää avointa, tutkivaa ja yhteistyöhön perustuvaa oppimistoimintaa, jonka avulla nuoret voivat rakentaa tietojaan ja taitojaan.

Tämä tutkimus tukee sitä, että kattotermi ”visuaalinen lukutaito” (VL) kattaa erilaisia taitojen, tietojen ja asenteiden klustereita, mukaan lukien klusterin, joka tunnetaan nimellä ”visuaalinen suunnitteluajattelu” (VDT). Lisäksi tämä tutkimus on osoittanut, että säännöllinen visuaalinen lukutaito (VL) voi lisätä nuorten luovuutta ja tarjota heille visuaalisen äänen, joka tukee heidän visuaalisen suunnittelun (VDT) taitoja. Lopuksi se vahvistaa, että visuaalinen lukutaito (VL) voi edistää nuorten luovia ajattelutapoja ja helpottaa asennemuutosta ja päätöksentekoa.

This research aims to enhance youth’s visual design thinking (VDT) skills through the frequent use of visual literacy (VL). By emphasizing the importance of artsbased research (ABR), this research provides youth with a platform to explore their creative potential and generate new ideas for addressing societal issues. The research found that encouraging youth to express their feelings and perceptions through arts-based interventions was essential to their creative development. This research presents the results of an artistic experiment conducted on a small group of youths from Rovaniemi, Finland. The research was conducted at the University of Lapland, Finland, under the project Acting on the Margins: Arts as Social Sculpture (AMASS), a Horizon 2020–2023-funded research project.

There has been no examination or discussion of visual literacy (VL) awareness through studies focusing only on arts-based methods (ABMs) that facilitate the integration of artistic and personal inquiry. This research contributes to filling this gap by exploring the main question that encompasses this fundamental research: How can the visual design thinking (VDT) skills of youth be improved through visual literacy (VL)? This research question was analysed in five publications from different perspectives, providing validation through multiple perspectives. The first publication investigates the connection between creative processes and the visual literacy (VL) of youth. The second publication discusses the interpretive role of documentation in the context of artistic co-creation processes. The third publication explores the role of participatory arts-based methods (ABMs) in expressing pluralist values in youth. The fourth publication examines how to enhance children’s visual Design Thinking (VDT) skills using the prototype VDT model. Lastly, the fifth publication validates that youth’s creativity can be boosted through frequent visual literacy (VL) engagement.

During working on the five publications, the research was designed in order to assess artworks collected from this creative process. An interpretive phenomenological analysis (IPA) was used as a philosophical framework. This multi-layered qualitative research presents findings from a participatory arts-based research (ABR) approach that elicits students’ creative expressions through their personal artworks. Analyses of data collected from interviews, research diaries, focus groups, note-taking and artworks were conducted using topical, thematic, content and reflexive analysis methods. The Common European Framework of Reference for Visual Literacy (CEFR-VL) was used as an assessment tool. In addition, the Visual Design Thinking (VDT) model was introduced as new knowledge for improving and scaling interventions. With this methodology, the research aims to demonstrate that visual literacy (VL) is crucial to developing visual design thinking (VDT) competencies that enable young people to enhance their knowledge and build skills, including self-assessment, beliefs, judgments and behaviours.

The five publications further clarify that arts-based methods (ABMs) open up new approaches to society’s challenges for exploring the unknown that can provide insights into the underlying narratives. ABMs offer an accessible and creative way to represent and express the complexities of personal and social issues. They also provide a platform for the development of new skills and the sharing of knowledge. Finally, they can facilitate collaboration, dialogue and social change. There are several objectives within the five publications resulting from this research. The first is understanding the importance of visual literacy (VL) and determining whether having visual competency (VC) can assist young people in developing both their formal and informal learning skills. The second is to provide youth with knowledge about pluralism and how to reapply it to their design thinking (DT). The third is to illustrate youth’s perception, interpretation and meaning-making through creative artistic processes to stimulate their visual thinking (VT). Finally, they should enhance their reflections in a way that can influence their creative viewpoints. It is essential to foster open-ended, exploratory and collaborative learning activities that allow youth to construct their knowledge.

As a result, this research supports that the umbrella term ‘visual literacy’ (VL) encompasses a variety of skill, knowledge and attitude clusters, including the cluster known as ‘visual design thinking’ (VDT). Additionally, this research has found that frequent engagement with visual literacy (VL) can enhance youth’s creativity and provide them with a visual voice that supports their visual design thinking (VDT) skills. Finally, it verifies that visual literacy (VL) can boost youth’s creative mindsets and facilitate attitude change and decision-making.