Työehtosopimuksen ja sen normimääräysten vaikutus työsuhteen ehtoihin
Laakso, Amanda (2023)
Laakso, Amanda
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151438
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151438
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selventää työehtosopimusten normimääräysten suhdetta muihin työsuhteen ehtoihin. Tätä tutkimustavoitetta lähestytään työoikeudellisten normikollisioiden ja niiden ratkaisukeinojen avulla. Tutkimus hyödyntää lainopillista metodia.
Työsuhteen ehdot määräytyvät useasta eri normilähteestä. Kun normilähteitä on useita, aiheutuu työsuhteen ehtojen kesken normikollisioita eli epäselvyyttä, mitä normia tulee työsuhteeseen tietyn ehdon kohdalla soveltaa. Työsuhteen normikollisioiden ratkaisemiseksi työsuhteen ehtojen normilähteet on systematisoitu hierarkkiseen etusijajärjestykseen, joka ilmentää normien asettamisvaltaa. Etusijajärjestys on nykyisellään kuitenkin epätarkoituksenmukainen normilähteiden monipuolistuessa. Toinen normikollisioiden ratakisu keino on edullisemmuussääntö. Työehtosopimuslain ja työsopimuslain säännösten mukaisesti työehtosopimuksen ehtoja tulee noudattaa työsopimuksen ehtojen sijasta, jos työsopimuksen ehto on ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa. Edullisemmuussäännöllä on oikeutettu työnantaja ja työntekijä sopimaan työsopimuksella työehtosopimuksen tasoa paremmista ehdoista.
Työehtosopimusten normimääräysten suhde muihin työsuhteen ehtoihin määräytyy pitkälti tulkinnan avulla. Tulkinnan avulla työehtosopimusten normimääräykset on esimerkiksi saatu linjaan pakottavan lainsäädännön kanssa. Merkitystä on myös työehtosopimusten osallisten säännöstämiskompetenssilla ja sillä tarkoituksella, mikä tietylle työehtosopimuksen määräykselle on annettu. Etusijajärjestystä käytetään suhteellisen harvoin normikollisioiden ratkaisun perusteluina, edullisemmuussääntöä useammin. Työehtosopimusten määräykset vaikuttavat laajasti työsuhteen ehtoihin ja määräyksillä on vaikutusta myös muista normilähteistä tulevien ehtojen soveltamiseen.
Tulevaisuudessa työsuhteen ehdot tulevat edelleen määräytymään useasta eri normilähteestä. Valtakunnallisten työehtosopimusten määräyksillä on ollut merkittävä rooli työsuhteen ehtojen määräytymisessä. Tätä haastavat paikallinen sopiminen ja trendi, jossa työsuhteen ehdoista halutaan yhtä useammin sopia työnantajan ja työntekijän kesken.
Työsuhteen ehdot määräytyvät useasta eri normilähteestä. Kun normilähteitä on useita, aiheutuu työsuhteen ehtojen kesken normikollisioita eli epäselvyyttä, mitä normia tulee työsuhteeseen tietyn ehdon kohdalla soveltaa. Työsuhteen normikollisioiden ratkaisemiseksi työsuhteen ehtojen normilähteet on systematisoitu hierarkkiseen etusijajärjestykseen, joka ilmentää normien asettamisvaltaa. Etusijajärjestys on nykyisellään kuitenkin epätarkoituksenmukainen normilähteiden monipuolistuessa. Toinen normikollisioiden ratakisu keino on edullisemmuussääntö. Työehtosopimuslain ja työsopimuslain säännösten mukaisesti työehtosopimuksen ehtoja tulee noudattaa työsopimuksen ehtojen sijasta, jos työsopimuksen ehto on ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa. Edullisemmuussäännöllä on oikeutettu työnantaja ja työntekijä sopimaan työsopimuksella työehtosopimuksen tasoa paremmista ehdoista.
Työehtosopimusten normimääräysten suhde muihin työsuhteen ehtoihin määräytyy pitkälti tulkinnan avulla. Tulkinnan avulla työehtosopimusten normimääräykset on esimerkiksi saatu linjaan pakottavan lainsäädännön kanssa. Merkitystä on myös työehtosopimusten osallisten säännöstämiskompetenssilla ja sillä tarkoituksella, mikä tietylle työehtosopimuksen määräykselle on annettu. Etusijajärjestystä käytetään suhteellisen harvoin normikollisioiden ratkaisun perusteluina, edullisemmuussääntöä useammin. Työehtosopimusten määräykset vaikuttavat laajasti työsuhteen ehtoihin ja määräyksillä on vaikutusta myös muista normilähteistä tulevien ehtojen soveltamiseen.
Tulevaisuudessa työsuhteen ehdot tulevat edelleen määräytymään useasta eri normilähteestä. Valtakunnallisten työehtosopimusten määräyksillä on ollut merkittävä rooli työsuhteen ehtojen määräytymisessä. Tätä haastavat paikallinen sopiminen ja trendi, jossa työsuhteen ehdoista halutaan yhtä useammin sopia työnantajan ja työntekijän kesken.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4444]