”Ympäristö on luksusta suhteessa ihmisten perusasioihin” : ympäristötunteet sosiaalityössä
Hottinen, Marjo (2023)
Hottinen, Marjo
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231207152243
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231207152243
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tutkia sosiaalityöntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä ympäristötunteista sosiaalityössä. Tutkielman tavoitteena oli lisätä tietoa ja tehdä näkyväksi tätä vielä melko tuntematonta, mutta ajankohtaista aihetta. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Minkälaisia kokemuksia sosiaalityöntekijöillä on ympäristötunteista ja niiden kohtaamisesta sosiaalityössä? 2. Miten sosiaalityöntekijät tunnistavat ja käsittelevät asiakkaiden ympäristötunteita? 3. Minkälaisia näkemyksiä sosiaalityöntekijöillä on ympäristötunteiden yhteydestä ja niiden huomioimisesta sosiaalityössä?
Työssäni tarkastelen tutkimusaihetta ekososiaalisen sosiaalityön viitekehyksen kautta, avaten sen lisäksi ympäristötunteiden käsitettä; sitä miten ne määrittyvät, sekä kuinka ne asettuvat osaksi sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin kysymyksiä. Aineistonhankinnan toteutin laadullisena kyselynä, jonka loin webropol -portaalin avulla ja jaoin sosiaalisen median välityksellä. Kysely koostui avoimista kysymyksistä ja siihen vastaaminen toteutui täysin anonyymisti. Vastauksia kyselyyn kertyi 19 kappaletta. Saadun tutkimusaineiston analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella ympäristötunteet olivat käsitteenä suurimmalle osalle sosiaalityöntekijöistä vieraita. Osa sosiaalityöntekijöistä kertoi kuitenkin tunnistaneensa itsessään ja asiakkaissaan ympäristötunteita. Ilmastoahdistus oli tematiikaltaan usealle vastaajalle tuttu ja vallitseva ympäristökriisi aiheutti osalle vastaajista epätoivon tunteita. Sosiaalityöntekijöiden oma luontosuhde oli pääsääntöisesti vahva, ja luonnosta koettiin saavan voimia sekä rauhoittumista arkeen. Luontoon liittyviä tunteita sosiaalityöntekijät nimesivät muun muassa yhteyden, turvallisuuden, nautinnollisuuden, kauneuden, toivon, ilon, onnellisuuden, seesteisyyden sekä hyvänolon tunteet. Negatiivisia tunteita olivat muun muassa suru, haikeus, huoli, ahdistus, toivottomuus sekä konkreettinen pahan olon tunne.
Tutkimustulosten mukaan ekologiset arvot näkyvät sosiaalityön käytänteissä vain vähän. Sosiaalityöntekijät kaipasivat lisää tietoa ja koulutusta ympäristöasioihin sekä -tunteisiin. Asiakkaiden ohjaaminen ekologisempiin elämäntapoihin sekä taloudellisen tuen päätökset olivat vastaajilla sidoksissa ekososiaaliseen sosiaalityöhön ja sitä kautta heränneisiin ympäristötunteisiin. Moni vastaaja koki sosiaalityön arjen liian kiireisenä siihen, että siinä rinnalla olisi mahdollista perehtyä omatoimisesti ympäristötunteisiin sekä niiden käsittelyyn. Erityinen huomio asiakasryhmistä kohdistui nuoriin, joiden ympäristötunteiden kokemista pohdittiin useammassa vastauksessa.
Nämä tutkimustulokset hyödyttävät etenkin sosiaalityöntekijöitä, sillä niiden mukaan omien ympäristötunteiden tunnistaminen auttaa myös asiakkaiden ympäristötunteiden tunnistamista sekä käsittelyä. Tutkimustulokset tekevät lisäksi sosiaalityöntekijöille näkyväksi nuorten vallitsevaa ympäristöhuolta, mistä on hyvä olla tietoinen nuoria asiakkaita kohdatessa.
Työssäni tarkastelen tutkimusaihetta ekososiaalisen sosiaalityön viitekehyksen kautta, avaten sen lisäksi ympäristötunteiden käsitettä; sitä miten ne määrittyvät, sekä kuinka ne asettuvat osaksi sosiaalisen ja ekologisen hyvinvoinnin kysymyksiä. Aineistonhankinnan toteutin laadullisena kyselynä, jonka loin webropol -portaalin avulla ja jaoin sosiaalisen median välityksellä. Kysely koostui avoimista kysymyksistä ja siihen vastaaminen toteutui täysin anonyymisti. Vastauksia kyselyyn kertyi 19 kappaletta. Saadun tutkimusaineiston analysoin laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella ympäristötunteet olivat käsitteenä suurimmalle osalle sosiaalityöntekijöistä vieraita. Osa sosiaalityöntekijöistä kertoi kuitenkin tunnistaneensa itsessään ja asiakkaissaan ympäristötunteita. Ilmastoahdistus oli tematiikaltaan usealle vastaajalle tuttu ja vallitseva ympäristökriisi aiheutti osalle vastaajista epätoivon tunteita. Sosiaalityöntekijöiden oma luontosuhde oli pääsääntöisesti vahva, ja luonnosta koettiin saavan voimia sekä rauhoittumista arkeen. Luontoon liittyviä tunteita sosiaalityöntekijät nimesivät muun muassa yhteyden, turvallisuuden, nautinnollisuuden, kauneuden, toivon, ilon, onnellisuuden, seesteisyyden sekä hyvänolon tunteet. Negatiivisia tunteita olivat muun muassa suru, haikeus, huoli, ahdistus, toivottomuus sekä konkreettinen pahan olon tunne.
Tutkimustulosten mukaan ekologiset arvot näkyvät sosiaalityön käytänteissä vain vähän. Sosiaalityöntekijät kaipasivat lisää tietoa ja koulutusta ympäristöasioihin sekä -tunteisiin. Asiakkaiden ohjaaminen ekologisempiin elämäntapoihin sekä taloudellisen tuen päätökset olivat vastaajilla sidoksissa ekososiaaliseen sosiaalityöhön ja sitä kautta heränneisiin ympäristötunteisiin. Moni vastaaja koki sosiaalityön arjen liian kiireisenä siihen, että siinä rinnalla olisi mahdollista perehtyä omatoimisesti ympäristötunteisiin sekä niiden käsittelyyn. Erityinen huomio asiakasryhmistä kohdistui nuoriin, joiden ympäristötunteiden kokemista pohdittiin useammassa vastauksessa.
Nämä tutkimustulokset hyödyttävät etenkin sosiaalityöntekijöitä, sillä niiden mukaan omien ympäristötunteiden tunnistaminen auttaa myös asiakkaiden ympäristötunteiden tunnistamista sekä käsittelyä. Tutkimustulokset tekevät lisäksi sosiaalityöntekijöille näkyväksi nuorten vallitsevaa ympäristöhuolta, mistä on hyvä olla tietoinen nuoria asiakkaita kohdatessa.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4428]