Valmennuksen merkitys koetulle johtajaidentiteetille
Kuoksa, Aino (2023)
Kuoksa, Aino
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231220156007
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231220156007
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, miten yrityksen tarjoama valmennus on vaikuttanut siihen osallistuneiden haastateltavien koettuun johtajaidentiteettiin, sekä heidän kokemuksiinsa työstään ja itsestään johtajana. Kyseessä oli laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli tarkastella johtajien kokemuksia ja tehdä näkyväksi niissä mahdollisesti tapahtunut muutos. Tämän muutoksen katsoin olevan osa koetun johtajaidentiteetin kehittymistä.
Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin neljää samaan valmennukseen osallistuvaa johtajaa ja haastattelukertoja oli jokaisen kanssa kaksi. Ensimmäinen haastattelu oli ennen valmennukseen osallistumista ja toinen valmennuksen jälkeen. Aineiston analysointiin käytettiin IPA-menetelmää, eli tulkitsevaa fenomenologista analyysia. Analyysissa löytyi ensimmäisissä haastatteluissa neljä yläteemaa sekä niiden alta seitsemän alateemaa. Nämä olivat osa-alueita, jotka johtajat kokivat omassa työssään merkityksellisimmiksi. Toisessa haastattelussa keskusteltiin samoista teemoista, mutta silloin johtajien kertomuksista nousi esiin kokemuksia oman johtajaidentiteetin kehittymisestä sekä haasteiden selättämisestä.
Tutkimuksen mukaan johtajat saivat valmennuksesta käytännön hyötyä, esimerkiksi uusia työkaluja ja keinoja hallita päivittäistä tekemistä sekä löytää ratkaisuja haasteellisiksi koettuihin osa-alueisiin. Valmennus myös tarjosi johtajille mahdollisuuden saada vertaistukea ja verkostoitua kollegoiden kanssa ja tämä koettiin oman työn kannalta hyödylliseksi. Myös johtajien kokemukset omasta työstään ja itsestään johtajana selkeytyivät, jonka katson olevan osa johtajaidentiteetin kehittymistä.
Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusta varten haastateltiin neljää samaan valmennukseen osallistuvaa johtajaa ja haastattelukertoja oli jokaisen kanssa kaksi. Ensimmäinen haastattelu oli ennen valmennukseen osallistumista ja toinen valmennuksen jälkeen. Aineiston analysointiin käytettiin IPA-menetelmää, eli tulkitsevaa fenomenologista analyysia. Analyysissa löytyi ensimmäisissä haastatteluissa neljä yläteemaa sekä niiden alta seitsemän alateemaa. Nämä olivat osa-alueita, jotka johtajat kokivat omassa työssään merkityksellisimmiksi. Toisessa haastattelussa keskusteltiin samoista teemoista, mutta silloin johtajien kertomuksista nousi esiin kokemuksia oman johtajaidentiteetin kehittymisestä sekä haasteiden selättämisestä.
Tutkimuksen mukaan johtajat saivat valmennuksesta käytännön hyötyä, esimerkiksi uusia työkaluja ja keinoja hallita päivittäistä tekemistä sekä löytää ratkaisuja haasteellisiksi koettuihin osa-alueisiin. Valmennus myös tarjosi johtajille mahdollisuuden saada vertaistukea ja verkostoitua kollegoiden kanssa ja tämä koettiin oman työn kannalta hyödylliseksi. Myös johtajien kokemukset omasta työstään ja itsestään johtajana selkeytyivät, jonka katson olevan osa johtajaidentiteetin kehittymistä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]