Jooga voimaannuttavana sosiaalityön metodina turvapaikanhakijanaisille
Paananen, Pauliina (2023)
Paananen, Pauliina
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231223157257
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231223157257
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella joogan soveltuvuutta kehomieliyhteyttä hyödyntävänä ja voimaannuttavana sosiaalityön metodina turvapaikanhakijanaisille. Tutkimuksessa haluttiin selvittää minkälaisena turvapaikanhakijanaiset kokevat joogaintervention, ja mitkä ovat joogaintervention vaikutukset heidän subjektiiviselle hyvinvoinnilleen. Suomalaisessa sosiaalityön keskustelussa kehomieliyhteys tai vielä laajemmin kehomielihenkisyys sekä toiminnallisuuden hyödyntäminen ovat olleet varsin vähäisessä roolissa. Toiminnalliset sosiaalityön menetelmät voivat kuitenkin olla yksi vaihtoehto, kun mietitään tulevaisuuden vaikuttavia sosiaalityön palveluita.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liikkuu empowermentissa, jota tarkastelleen kehomielihenkisyyden ulottuvuuksin. Tutkimuksessa pohditaan myös joogafilosofian soveltuvuutta empowerment-henkiseen sosiaalityöhön. Tutkimus on toteutettu toimintatutkimuksena, jossa on haluttu kehittää palveluja voimavaraistavan sosiaalityön lähtökohdista.
Turvapaikanhakijanaisille järjestettiin keväällä 2023 vastaanottokeskuksessa noin neljän viikon mittainen joogainterventiojakso, jonka jälkeen naiset haastateltiin teemahaastatteluin. Haastattelut analysointiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset joogan hyödyntämisestä olivat positiivisia. Suurin osa haastateltavista koki hyötyneensä joogasta monin eri tavoin. Tutkimustulokset on jaoteltu haastattelutulosten pohjalta psyykkiseen ja henkiseen voimaantumiseen, fyysiseen voimaantumiseen ja sosiaaliseen voimaantumiseen. Suurin osa haastateltavista koki oman vointinsa parantuneen, ahdistuksen vähenemisen ja sen myötä he voimaantuivat myös elämäänsä koskevissa päätöksissä. Jooga paransi monen unenlaatua merkittävästi, ja tämä mahdollisti arkipäivän paremman toimijuuden ja uuden oppimisen. Ryhmästä saatu tuki koettiin merkittävänä hyvinvointia lisäävänä tekijänä ja toisaalta oma voimaantuminen mahdollisti paremmat sosiaaliset suhteet laajemminkin. Kaksi perheellistä haastateltavaa koki, että he saivat joogatunnin aikana hetken omaa aikaa, joka auttoi heitä jaksamaan perheen tukemista arjessa. He kuitenkin tunsivat, että joogasta saatu hyöty ei poistanut perheiden vaikeita tilanteita. Joogan hyödyntämiseen sosiaalityön metodina on siis hyvä suhtautua realistisestikin; jooga voi olla täydentävä metodi perinteisen sosiaalityön rinnalla.
Tutkimustulokset rohkaisevat ajattelemaan, että joogaa on mahdollista hyödyntää sosiaalityön metodina muidenkin asiakkaiden kuin pelkästään turvapaikanhakijoiden kanssa. Joogan soveltamismahdollisuudet eri asiakassegmenttien kanssa ovat laajat; periaatteessa joogaa voidaan hyödyntää lähes kaikkien asiakasryhmien kanssa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liikkuu empowermentissa, jota tarkastelleen kehomielihenkisyyden ulottuvuuksin. Tutkimuksessa pohditaan myös joogafilosofian soveltuvuutta empowerment-henkiseen sosiaalityöhön. Tutkimus on toteutettu toimintatutkimuksena, jossa on haluttu kehittää palveluja voimavaraistavan sosiaalityön lähtökohdista.
Turvapaikanhakijanaisille järjestettiin keväällä 2023 vastaanottokeskuksessa noin neljän viikon mittainen joogainterventiojakso, jonka jälkeen naiset haastateltiin teemahaastatteluin. Haastattelut analysointiin sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset joogan hyödyntämisestä olivat positiivisia. Suurin osa haastateltavista koki hyötyneensä joogasta monin eri tavoin. Tutkimustulokset on jaoteltu haastattelutulosten pohjalta psyykkiseen ja henkiseen voimaantumiseen, fyysiseen voimaantumiseen ja sosiaaliseen voimaantumiseen. Suurin osa haastateltavista koki oman vointinsa parantuneen, ahdistuksen vähenemisen ja sen myötä he voimaantuivat myös elämäänsä koskevissa päätöksissä. Jooga paransi monen unenlaatua merkittävästi, ja tämä mahdollisti arkipäivän paremman toimijuuden ja uuden oppimisen. Ryhmästä saatu tuki koettiin merkittävänä hyvinvointia lisäävänä tekijänä ja toisaalta oma voimaantuminen mahdollisti paremmat sosiaaliset suhteet laajemminkin. Kaksi perheellistä haastateltavaa koki, että he saivat joogatunnin aikana hetken omaa aikaa, joka auttoi heitä jaksamaan perheen tukemista arjessa. He kuitenkin tunsivat, että joogasta saatu hyöty ei poistanut perheiden vaikeita tilanteita. Joogan hyödyntämiseen sosiaalityön metodina on siis hyvä suhtautua realistisestikin; jooga voi olla täydentävä metodi perinteisen sosiaalityön rinnalla.
Tutkimustulokset rohkaisevat ajattelemaan, että joogaa on mahdollista hyödyntää sosiaalityön metodina muidenkin asiakkaiden kuin pelkästään turvapaikanhakijoiden kanssa. Joogan soveltamismahdollisuudet eri asiakassegmenttien kanssa ovat laajat; periaatteessa joogaa voidaan hyödyntää lähes kaikkien asiakasryhmien kanssa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]