1 + 1 = 3, lisäarvoa yhteisöllisyydestä ja muotoiluajattelusta
Perälä, Marja (2024)
Perälä, Marja
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402147300
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402147300
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa olen kiinnostunut yhteisöllisyyden merkityksestä työelämän muutoksessa. Lisäksi selvitän Lapin ELY-keskuksen yhteisöllisyyden nykytilaa, tarpeita ja odotuksia sekä pohdin muotoiluajattelun mahdollisuuksia sen ylläpitämisessä ja kehittämisessä johtamisen näkökulmasta.
Teoriaperustassa lähden liikkeelle sosiologian klassikoista, käyn läpi työpaikan yhteisöllisyyttä koskevia tutkimuksia ja päädyn muotoiluajattelun keskeisiin periaatteisiin. Haen vastausta siihen, onko yhteisöllisyys murentunut yksilöllistymisen myötä. Johtamisen näen palvelutehtävänä, jolla luodaan edellytyksiä vuorovaikutukselle ja yhteistyölle yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Tutkielman empiirinen osuus koostuu Lapin ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuualueella toteutetusta kokeilusta, jossa hyödynsin muotoiluajattelua oman johtamisen tukena. Yhteisöllisyyden merkitystä ja nykytilaa olen selvittänyt henkilöstökyselyllä. Kokeilujen onnistumista arvioin omien havaintojen ja vaikuttavuutta henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaavan VMBarometrin tulosten pohjalta.
Tutkielma osoittaa, että työpaikka on säilyttänyt asemansa merkityksellisenä yhteisönä. Työpaikan yhteisöllisyys rakentuu henkilökohtaisten suhteiden pohjalta, se on vastavuoroista ja siltä odotetaan lisäarvoa omalle työlle ja työn tavoitteiden saavuttamiselle. Keskeisimmät yhteisöllisyyden elementit ovat avoin viestintä, vuorovaikutus ja tiedon kulku. Yhteisöllisyys on osa organisaatiokulttuuria, jota uusi hybridityön malli haastaa ja luo painetta johtamisen käytäntöjen kehittämiseksi. Muotoiluajattelu tarjoaa tähän yhden mahdollisen ajatusrakenteen ja käytännön työkaluja. Yhteisöllisyyteen jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa, mutta johdolla ja esihenkilöllä on keskeinen rooli luoda edellytyksiä yhteisöllisyydelle.
Teoriaperustassa lähden liikkeelle sosiologian klassikoista, käyn läpi työpaikan yhteisöllisyyttä koskevia tutkimuksia ja päädyn muotoiluajattelun keskeisiin periaatteisiin. Haen vastausta siihen, onko yhteisöllisyys murentunut yksilöllistymisen myötä. Johtamisen näen palvelutehtävänä, jolla luodaan edellytyksiä vuorovaikutukselle ja yhteistyölle yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Tutkielman empiirinen osuus koostuu Lapin ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuualueella toteutetusta kokeilusta, jossa hyödynsin muotoiluajattelua oman johtamisen tukena. Yhteisöllisyyden merkitystä ja nykytilaa olen selvittänyt henkilöstökyselyllä. Kokeilujen onnistumista arvioin omien havaintojen ja vaikuttavuutta henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaavan VMBarometrin tulosten pohjalta.
Tutkielma osoittaa, että työpaikka on säilyttänyt asemansa merkityksellisenä yhteisönä. Työpaikan yhteisöllisyys rakentuu henkilökohtaisten suhteiden pohjalta, se on vastavuoroista ja siltä odotetaan lisäarvoa omalle työlle ja työn tavoitteiden saavuttamiselle. Keskeisimmät yhteisöllisyyden elementit ovat avoin viestintä, vuorovaikutus ja tiedon kulku. Yhteisöllisyys on osa organisaatiokulttuuria, jota uusi hybridityön malli haastaa ja luo painetta johtamisen käytäntöjen kehittämiseksi. Muotoiluajattelu tarjoaa tähän yhden mahdollisen ajatusrakenteen ja käytännön työkaluja. Yhteisöllisyyteen jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa, mutta johdolla ja esihenkilöllä on keskeinen rooli luoda edellytyksiä yhteisöllisyydelle.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4515]