1 + 1 = 3, lisäarvoa yhteisöllisyydestä ja muotoiluajattelusta

Abstract

Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa olen kiinnostunut yhteisöllisyyden merkityksestä työelämän muutoksessa. Lisäksi selvitän Lapin ELY-keskuksen yhteisöllisyyden nykytilaa, tarpeita ja odotuksia sekä pohdin muotoiluajattelun mahdollisuuksia sen ylläpitämisessä ja kehittämisessä johtamisen näkökulmasta.

Teoriaperustassa lähden liikkeelle sosiologian klassikoista, käyn läpi työpaikan yhteisöllisyyttä koskevia tutkimuksia ja päädyn muotoiluajattelun keskeisiin periaatteisiin. Haen vastausta siihen, onko yhteisöllisyys murentunut yksilöllistymisen myötä. Johtamisen näen palvelutehtävänä, jolla luodaan edellytyksiä vuorovaikutukselle ja yhteistyölle yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tutkielman empiirinen osuus koostuu Lapin ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima- ja osaaminen vastuualueella toteutetusta kokeilusta, jossa hyödynsin muotoiluajattelua oman johtamisen tukena. Yhteisöllisyyden merkitystä ja nykytilaa olen selvittänyt henkilöstökyselyllä. Kokeilujen onnistumista arvioin omien havaintojen ja vaikuttavuutta henkilöstön työtyytyväisyyttä mittaavan VMBarometrin tulosten pohjalta.

Tutkielma osoittaa, että työpaikka on säilyttänyt asemansa merkityksellisenä yhteisönä. Työpaikan yhteisöllisyys rakentuu henkilökohtaisten suhteiden pohjalta, se on vastavuoroista ja siltä odotetaan lisäarvoa omalle työlle ja työn tavoitteiden saavuttamiselle. Keskeisimmät yhteisöllisyyden elementit ovat avoin viestintä, vuorovaikutus ja tiedon kulku. Yhteisöllisyys on osa organisaatiokulttuuria, jota uusi hybridityön malli haastaa ja luo painetta johtamisen käytäntöjen kehittämiseksi. Muotoiluajattelu tarjoaa tähän yhden mahdollisen ajatusrakenteen ja käytännön työkaluja. Yhteisöllisyyteen jokainen työyhteisön jäsen vaikuttaa, mutta johdolla ja esihenkilöllä on keskeinen rooli luoda edellytyksiä yhteisöllisyydelle.

In this qualitive thesis research my main interest is concerning the significance of sense of communality during working life changes. I am examining the status, needs, and expectations of sense of communality in the Centre for Economic Development, Transport and the Environment (the ELY Centre). Also, I am exploring the possibilities of design thinking as it comes to development and maintenance in the aspect of leadership.

The theoretical basis of this thesis consists of the classical theories on sociology, previous research regarding workplaces’ sense of communality and basic principles of design thinking. The question that I’m aiming to answer is, whether the sense of comm unality has been crushed by individuality. Leadership is aiming to achieve the common goals by enhancing interaction and co-operation.

The empirical part of the thesis consists of a trial made by the department of Economic Development of Lapland’s regional ELY Centre. In the trial I supported my own experience in leadership with design thinking methods. The significance of communality and status I have examined with staff surveys. The results of the trials I evaluate based on my own perception and the government’s barometer results.

As the results of the thesis the concepts of workplace and its human relations have maintained their status of significant community. The sense of community in the workplace has the basis of personal relations, it is considered as mutual and expected to give extra credit for one’s work. The most important elements in the sense of community are communication, interaction, and information disclosure. The new model of hybrid work challenges it and requires the evaluation and development of practices in leaders hip where the design thinking offers one structure of thought and multiple tools of practice. Any member of a work community can affect the sense of community.