Palvelumuotoilun menetelmät ja työkalut asumisen yhteisöllisyyden kehittämisessä : case A-Kruunu

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten palvelumuotoilun menetelmät ja työkalut soveltuvat asumisen yhteisöllisyyden kehittämiseen ja mitä hyötyä yhteiskehittämisestä on asukkaille ja vuokranantajalle. Työn produktiivinen osio sisältää kohdetalon asukkaille pidetyt työpajat, joiden tarkoituksena oli mahdollistaa yhteisöllisyyden ja aktiivisen asukastoiminnan syntymistä uuteen taloon. Yhteisöllisyyden tunne lisää hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta sekä osallistumista yhteisten asioiden ja kansalaisvelvollisuuksien hoitoon. Palvelumuotoilussa on olennaista yhteiskehittäminen, eli palveluun liittyvien eri tahojen osallistaminen palvelun kehittämiseen. Tutkielman aineisto koostuu asukkaille teetettyjen kyselyjen tuloksista, työpajatyöskentelyssä tehdyistä havainnoista ja asukkaille pidettyjen yhteissuunnittelun työpajojen tehtävistä. Aineistoa on analysoitu sisällönanalyysin keinoin vuorovaikutuksen, yhteisöllisyyden merkkien sekä asukkaan ja vuokranantajan hyödyn näkökulmista. Asukkaiden lisäksi myös talon omistajataho A-Kruunun edustajat ovat olleet mukana yhteiskehittämisen työpajoissa. Työn teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään palvelumuotoilun, yhteissuunnittelun ja yhteisöllisyyden käsitteitä. Työn tulosten johtopäätöksinä todetaan, että asukkaille järjestetty yhteiskehittämisen työpaja voi nopeuttaa asukastoimikunnan muodostamista ja aktiivisen asukastoiminnan aloitusta, edistää tiedonvaihtoa vuokranantajan ja asukkaiden kesken, auttaa ideoimaan talon yhteistä toimintaa, auttaa etsimään ratkaisuja asumisen kipupisteisiin ja osallistaa asukkaita talon yhteisistä tiloista huolehtimiseen. Tutkielmassa käytettyjen muotoilun menetelmien ja työkalujen sekä niistä saatujen kokemusten perusteella on syntynyt Yhteisöllisen asukastoiminnan työkalupakki, joka on kolmen työpajan kokonaisuus esimerkiksi vuokranantajan, taloyhtiön hallituksen, asukastoimikunnan tai yksittäisten asukkaiden käyttöön.

The purpose of the thesis is to find out how service design methods and tools can be utilized for developing the sense of community in housing and what benefits co-design has for residents and landlords. The productive part of the work includes the workshops organized for the residents of the target building. The purpose of the worskhops was to enable the emergence of the feeling of community and active resident activity in the new building. A sense of community increases well-being, a sense of security, participation in the care of common issues and civic responsibilities. One key feature of service design is co-design, i.e. involving different stakeholders in developing the service. The research material of the thesis consists of the results of surveys sent to the residents, observations and tasks of the co-design workshops held for the residents. The research material has been analyzed using content analysis from the perspectives of interaction, signs of community, benefit of the resident and benefit of the landlord. In addition to the residents, representatives of the house’s owner, A-Kruunu, have been involved in the co-design workshops. In the theoretical framework of the work, the concepts of service design, co-design and community are utilized. The conclusions of the results of the thesis state that a co-design workshop organized for the residents can speed up the formation of a resident committee and the start of active residential activities, promote the exchange of information between the landlord and residents, help to come up with ideas for the common activities of the house, help to find solutions to the pain points of living and involve the residents in taking care of the common areas of the house. Based on the design methods and tools used in this thesis and the experiences gained from them, a Toolkit for the Emergence of Community and Active Residential Activity has been created. It is a set of three workshops and can be utilized for example, by the landlord, the board of the housing association, the residents’ committee or individual residents.