Digitaalisten työkalujen vaikutus sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin
Kemppainen, Juuli (2024)
Kemppainen, Juuli
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402197892
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402197892
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten digitaaliset työkalut vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin. Digitaaliset työkalut määrittelin tutkielmassani sähköisiksi tieto- ja asiakasjärjestelmiksi, sähköisiksi viestimistavoiksi sekä käytössä oleviksi teknologisiksi laitteiksi. Suoritin tutkimukseni kvantitatiivisena tutkimuksena ja keräsin aineistoni kyselylomakkeella, joka lähetettiin Talentian uutiskirjeen avulla ja Sosiaalityön uraverkosto -nimiseen Facebook-ryhmään. Kyselyyn osallistui yhteensä 183 sosiaalityöntekijää tai sosiaalityön opiskelijaa. Analyysin tukena hyödynsin faktorianalyysiä ja ristiintaulukointia.
Tutkimukseeni vastanneiden joukossa mielipiteet vaihtelivat sen mukaan, saivatko he tarpeeksi tukea digitaalisten työkalujen käyttämiseen tai haastavien tilanteiden ratkaisemiseen. Suurin osa (72 %) myös ilmaisi, ettei työntekijöiden mielipiteitä ole kuunneltu digitaalisia työkaluja suunniteltaessa. Käyttökokemuksiin liittyen suurin osa (84 %) vastaajista arvioi, että heillä on riittävää osaamista työkalujen käyttämiseen ja yli puolet (63 %) koki ne selkeiksi. Huomattava osuus (83 %) koki ne hyödyllisiksi.
Reilu puolet (52 %) vastaajista koki digitaaliset työvälineet kuormittaviksi. Tarkasteltaessa niitä suhteessa työkokemukseen, havaittavissa oli kuitenkin enemmän positiivinen suhtautuminen. Vastaajat ilmasivat myös digitaalisten työvälineiden lisänneen työtaakkaa. Toisaalta niiden vuoksi työn ja vapaa-ajan raja ei ollut hämärtynyt. Melkein puolet (49 %) vastaajista luotti käytössä olevaan teknologiaan ja valtaosa (61 %) vastasi kykenevänsä saavuttamaan halutun lopputuloksen. Suurin osa (71 %) koki olevansa tyytyväinen työnsä jälkeen käyttäessään digitaalisia työvälineitä. Enemmistö (80 %) koki digitaaliset työvälineet hyödyllisiksi asiakastyössä. Valtaosa (81 %) koki myös, että asiakastyö onnistuu niiden avulla. Vajaa puolet (46 %) koki luottamuksellisen suhteen onnistuvan ja suurin osa (68 %) arvioi vuorovaikutuksen onnistuvan myös digivälitteisesti. Hajontaa oli huomattavissa siinä, että digitaaliset työkalut ovat pois asiakastyöstä. Vastaajat myös arvioivat asiakkaiden taidot omiaan heikommiksi digitaalisten työkalujen käytössä.
Tutkimukseni pohjalta voidaan todeta, että digitaaliset työkalut vaikuttavat työhyvinvointiin sitä haitaten ja tukien. Suurin osa suhtautui kuitenkin positiivisesti digitaalisesti tehtyyn asiakastyöhön ja vuorovaikutuksen onnistumiseen sekä ylipäätään digitaalisten työkalujen hyödyllisyyteen. Vastauksissa kuitenkin korostui saadun tuen vähäisyys ja työntekijöiden mielipiteiden kuuntelemattomuus.
Tutkimukseeni vastanneiden joukossa mielipiteet vaihtelivat sen mukaan, saivatko he tarpeeksi tukea digitaalisten työkalujen käyttämiseen tai haastavien tilanteiden ratkaisemiseen. Suurin osa (72 %) myös ilmaisi, ettei työntekijöiden mielipiteitä ole kuunneltu digitaalisia työkaluja suunniteltaessa. Käyttökokemuksiin liittyen suurin osa (84 %) vastaajista arvioi, että heillä on riittävää osaamista työkalujen käyttämiseen ja yli puolet (63 %) koki ne selkeiksi. Huomattava osuus (83 %) koki ne hyödyllisiksi.
Reilu puolet (52 %) vastaajista koki digitaaliset työvälineet kuormittaviksi. Tarkasteltaessa niitä suhteessa työkokemukseen, havaittavissa oli kuitenkin enemmän positiivinen suhtautuminen. Vastaajat ilmasivat myös digitaalisten työvälineiden lisänneen työtaakkaa. Toisaalta niiden vuoksi työn ja vapaa-ajan raja ei ollut hämärtynyt. Melkein puolet (49 %) vastaajista luotti käytössä olevaan teknologiaan ja valtaosa (61 %) vastasi kykenevänsä saavuttamaan halutun lopputuloksen. Suurin osa (71 %) koki olevansa tyytyväinen työnsä jälkeen käyttäessään digitaalisia työvälineitä. Enemmistö (80 %) koki digitaaliset työvälineet hyödyllisiksi asiakastyössä. Valtaosa (81 %) koki myös, että asiakastyö onnistuu niiden avulla. Vajaa puolet (46 %) koki luottamuksellisen suhteen onnistuvan ja suurin osa (68 %) arvioi vuorovaikutuksen onnistuvan myös digivälitteisesti. Hajontaa oli huomattavissa siinä, että digitaaliset työkalut ovat pois asiakastyöstä. Vastaajat myös arvioivat asiakkaiden taidot omiaan heikommiksi digitaalisten työkalujen käytössä.
Tutkimukseni pohjalta voidaan todeta, että digitaaliset työkalut vaikuttavat työhyvinvointiin sitä haitaten ja tukien. Suurin osa suhtautui kuitenkin positiivisesti digitaalisesti tehtyyn asiakastyöhön ja vuorovaikutuksen onnistumiseen sekä ylipäätään digitaalisten työkalujen hyödyllisyyteen. Vastauksissa kuitenkin korostui saadun tuen vähäisyys ja työntekijöiden mielipiteiden kuuntelemattomuus.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]