Sekamuotoisten menettelyjen haasteet ja muutostarpeet menettelyn tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden säilyttämiseksi

Abstract

Nykyisessä muodossaan kartelliasian sovintomenettely sallii niin sanottujen sekamuotoisten menettelyjen syntymisen, mikä saattaa aiheuttaa sen osapuolille useita ongelmia ja riskejä. Komission järjestämä kartelliasian sovintomenettely on täysin vapaaehtoinen, jonka johdosta osa kartelliasian osapuolista saattaa olla valmiita sovittelemaan, kun taas toiset eivät. Sekamuotoinen menettely on kyseessä silloin, kun kartelliasian osapuolten ja komission välisestä sovintomenettelystä irtautuu yksi tai useampi osapuoli tavanomaiseen kartelliasian menettelyyn, jonka johdosta komissio antaa yhdestä kartelliasiasta kaksi erillistä päätöstä; sovintopäätöksen sovintoon päässeille osapuolille ja tavanomaisesta kartelliasian menettelystä päätöksen sovintomenettelyn ulkopuolisille osapuolille. Tämän tutkielman tarkoituksena on arvioida, mitä mahdollisia riskejä ja ongelmia sekamuotoisen menettelyn toimittamisesta aiheutuu sen osapuolille sekä punnita, mitä muutoksia menettelyyn voidaan tehdä, että se olisi oikeudenmukainen ja tehokas. Tämän tutkielman pääasiallinen metodi on lainoppi.

Sovintoon päässeille osapuolille aiheutuvat ongelmat ja riskit liittyvät pääasiassa kansallisissa tuomioistuimissa nostettuihin kilpailuoikeudellisiin vahingonkorvauskanteisiin. Sovintoon päässeet osapuolet joutuvat ensisijaisesti puolustautumaan näitä kanteita vastaan sovintomenettelyn ulkopuolisen osapuolen sijasta, koska sovintopäätös saa sitovan vaikutuksen vahingonkärsijöitä kohtaan ennen tavanomaisesta menettelystä annettua päätöstä.

Sovintomenettelyn ulkopuolisen osapuolen kohdalla sekamuotoinen menettely saattaa aiheuttaa ongelmia syyttömyysolettaman toteutumisessa tavanomaisessa kartelliasian menettelyssä, erityisesti, jos komissio käsittelee aikaisemmin annetussa sovintopäätöksessä sovintomenettelyn ulkopuolisen osapuolen toimia. Sekamuotoinen menettely voi herättää myös epäilyksiä komission puolueellisuudesta tavanomaisessa kartelliasian menettelyssä, kun komissio käsittelee uusiksi jo sovintomenettelyssä tehtyjen arvioidensa pätevyyttä. Sekamuotoisen menettelyn muuttamisessa on kyse menettelyn tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden välisestä tasapainottelusta. Sovintomenettelyn ulkopuolisen osapuolen perusoikeuksien suojelun kannalta sekamuotoiseen menettelyyn on tehtävä muutoksia, kun taas sovintoon päässeille osapuolille aiheutuvien ongelmien korjaamiseksi menettelyyn ei ole perusteltua tehdä muutoksia, koska ne vaikuttaisivat erittäin kielteisesti kartelliasian vahingonkärsijöiden mahdollisuuksiin saada täysi korvaus kartellin aiheuttamista vahingoista.