Tasa-arvo ja ilmastonmuutos : kehysanalyysi Suomen ilmastoulkopolitiikan tasa-arvonäkökulmista ja ratkaisuehdotuksista

Abstract

The purpose of this Master's thesis is to examine the gender equality perspectives of Finland's international climate policy. My research questions are: what kind of gender equality does Finland represent and promote internationally through its climate policies and what kind of policy proposals and solutions does Finland present to address the needs of women and girls in its climate efforts?

The impacts of climate change are experienced through the lens of gender and intersecting vulnerabilities. Climate change disproportionately affects those already in vulnerable positions, and it also complicates gender equality work, pushing it backwards. Therefore, gender equality is a climate issue, and climate change is a gender equality issue.

My research material consists of documents guiding the actions of the Finnish state, addressing both gender equality and the mitigation and adaptation to climate change from an international policy perspective. I approach the material through frame analysis as well as through ecofeminist and intersectional perspectives. Theoretical frameworks have proven to be an effective starting point for examining structural inequality and women's rights and participation.

In my analysis I have identified four frames: the frame of intersecting vulnerabilities, the frame of structural inequality, the frame of participation, and the frame of mainstreaming. Based on the results, the promotion of gender equality is hindered by the lack of systematic indicators and information, and the goals remain largely declarative. My research findings supported the research hypothesis that integrating gender equality into climate policy promotes the overall well-being of society and ensures that climate actions do not increase inequality. This assertion was widely acknowledged as part of the selected materials.

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Suomen ilmastoulkopolitiikan tasa-arvonäkökulmia. Tutkimuskysymykseni ovat, että minkälaista tasa-arvoa Suomi edustaa ja edistää kansainvälisesti ilmastoulkopolitiikallaan ja että millaisia toimenpide-ehdotuksia ja ratkaisuja Suomi esittää naisten ja tyttöjen huomioimiseksi ilmastoulkopoliittisessa työskentelyssä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan sukupuolen sekä risteävien haavoittuvuuksien kautta. Ilmastonmuutos osuu pahiten jo haavoittuvassa asemassa oleviin, sekä myös vaikeuttaa tasa-arvotyötä vieden sitä taaksepäin. Tasa-arvo on siis ilmastokysymys ja ilmastonmuutos tasa-arvokysymys.

Tutkimusaineistona olen hyödyntänyt Suomen valtion toimintaa ohjaavia asiakirjoja, jotka käsittelevät sekä tasa-arvoa että ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä siihen sopeutumista kansainvälisen politiikan näkökulmasta. Lähestyn aineistoa kehysanalyysin kautta sekä ekofeministisen ja intersektionaalisen näkökulmien kautta. Teoreettiset viitekehykseni osoittautuivat tutkimusteoreettisesti toimivaksi lähtökohdaksi erityisesti rakenteellisen epätasa-arvon ja naisten oikeuksien ja osallisuuden lähtökohtien tarkasteluun.

Olen määrittänyt tutkimukseni tuloksissa neljä kehystä: risteävien haavoittuvuuksien kehyksen, rakenteellisen epätasa-arvon kehyksen, osallisuuden kehyksen sekä valtavirtaistamisen kehyksen. Tulosten perusteella tasa-arvon edistämistä hidastaa systemaattisten indikaattoreiden ja tiedon puuttuminen, ja tavoitteet jäävät monilta osin julistuspohjaisiksi. Tutkimustulokseni tuki tutkimushypoteesia siitä, että tasa-arvon huomioiminen osana ilmastopolitiikkaa edistää yhteiskunnan laaja-alaista hyvinvointia ja varmistaa, että ilmastotoimet eivät lisää eriarvoisuutta. Tämä väite oli laajasti huomioitu osana valitsemiani aineistoja.