Tasa-arvo ja ilmastonmuutos : kehysanalyysi Suomen ilmastoulkopolitiikan tasa-arvonäkökulmista ja ratkaisuehdotuksista
Kerkelä, Julia (2024)
Kerkelä, Julia
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024030710361
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024030710361
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Suomen ilmastoulkopolitiikan tasa-arvonäkökulmia. Tutkimuskysymykseni ovat, että minkälaista tasa-arvoa Suomi edustaa ja edistää kansainvälisesti ilmastoulkopolitiikallaan ja että millaisia toimenpide-ehdotuksia ja ratkaisuja Suomi esittää naisten ja tyttöjen huomioimiseksi ilmastoulkopoliittisessa työskentelyssä.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan sukupuolen sekä risteävien haavoittuvuuksien kautta. Ilmastonmuutos osuu pahiten jo haavoittuvassa asemassa oleviin, sekä myös vaikeuttaa tasa-arvotyötä vieden sitä taaksepäin. Tasa-arvo on siis ilmastokysymys ja ilmastonmuutos tasa-arvokysymys.
Tutkimusaineistona olen hyödyntänyt Suomen valtion toimintaa ohjaavia asiakirjoja, jotka käsittelevät sekä tasa-arvoa että ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä siihen sopeutumista kansainvälisen politiikan näkökulmasta. Lähestyn aineistoa kehysanalyysin kautta sekä ekofeministisen ja intersektionaalisen näkökulmien kautta. Teoreettiset viitekehykseni osoittautuivat tutkimusteoreettisesti toimivaksi lähtökohdaksi erityisesti rakenteellisen epätasa-arvon ja naisten oikeuksien ja osallisuuden lähtökohtien tarkasteluun.
Olen määrittänyt tutkimukseni tuloksissa neljä kehystä: risteävien haavoittuvuuksien kehyksen, rakenteellisen epätasa-arvon kehyksen, osallisuuden kehyksen sekä valtavirtaistamisen kehyksen. Tulosten perusteella tasa-arvon edistämistä hidastaa systemaattisten indikaattoreiden ja tiedon puuttuminen, ja tavoitteet jäävät monilta osin julistuspohjaisiksi. Tutkimustulokseni tuki tutkimushypoteesia siitä, että tasa-arvon huomioiminen osana ilmastopolitiikkaa edistää yhteiskunnan laaja-alaista hyvinvointia ja varmistaa, että ilmastotoimet eivät lisää eriarvoisuutta. Tämä väite oli laajasti huomioitu osana valitsemiani aineistoja.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset koetaan sukupuolen sekä risteävien haavoittuvuuksien kautta. Ilmastonmuutos osuu pahiten jo haavoittuvassa asemassa oleviin, sekä myös vaikeuttaa tasa-arvotyötä vieden sitä taaksepäin. Tasa-arvo on siis ilmastokysymys ja ilmastonmuutos tasa-arvokysymys.
Tutkimusaineistona olen hyödyntänyt Suomen valtion toimintaa ohjaavia asiakirjoja, jotka käsittelevät sekä tasa-arvoa että ilmastonmuutoksen torjuntaa sekä siihen sopeutumista kansainvälisen politiikan näkökulmasta. Lähestyn aineistoa kehysanalyysin kautta sekä ekofeministisen ja intersektionaalisen näkökulmien kautta. Teoreettiset viitekehykseni osoittautuivat tutkimusteoreettisesti toimivaksi lähtökohdaksi erityisesti rakenteellisen epätasa-arvon ja naisten oikeuksien ja osallisuuden lähtökohtien tarkasteluun.
Olen määrittänyt tutkimukseni tuloksissa neljä kehystä: risteävien haavoittuvuuksien kehyksen, rakenteellisen epätasa-arvon kehyksen, osallisuuden kehyksen sekä valtavirtaistamisen kehyksen. Tulosten perusteella tasa-arvon edistämistä hidastaa systemaattisten indikaattoreiden ja tiedon puuttuminen, ja tavoitteet jäävät monilta osin julistuspohjaisiksi. Tutkimustulokseni tuki tutkimushypoteesia siitä, että tasa-arvon huomioiminen osana ilmastopolitiikkaa edistää yhteiskunnan laaja-alaista hyvinvointia ja varmistaa, että ilmastotoimet eivät lisää eriarvoisuutta. Tämä väite oli laajasti huomioitu osana valitsemiani aineistoja.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]