Luokanopettajien kokemuksia pelillisyydestä ja sen vaikutuksesta oppilaiden motivaatioon
Taskila, Joona (2024)
Taskila, Joona
Lapin yliopisto
2024
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032412683
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032412683
Tiivistelmä
Pelien ja pelaamisen merkitys lasten ja nuorten harrastetoiminnassa on noussut yhä merkityksellisemmäksi viimeisten vuosien aikana. Miten lisääntynyt vapaa-ajan pelaaminen näkyy koulumaailmassa? Tässä tutkimuksessa tarkastellaan luokanopettajien kokemuksia opetuksen pelillisyyteen liittyen. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka luokanopettajat kokevat voivansa tukea oppilaiden motivaatiota pelillisyyden avulla.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu pelillistämisestä ja pelillisyydestä koulussa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui viisi luokanopettajaa eri puolelta Suomea. Tutkimusotteena toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka kautta luokanopettajien kokemuksista nousi esille kolme isompaa teemaa.
Tulokset osoittavat, että luokanopettajat suhtautuvat pelillisyyteen myönteisesti ja he kokevat sen soveltuvan mainiosti opetukseen. Luokanopettajat toteuttivat pelillisyyttä säännöllisesti pitkin lukuvuotta. Pelillisyyttä toteutettiin pienistä pelillisistä hetkistä isompiin pelillisiin kokonaisuuksiin. Pelillistämisen muotoon vaikutti opettajien omat mieltymykset ja käsitykset pelillisyydestä. Oppilaiden tarpeet ja oppimisen tavoitteet vaikuttivat myös pelillistämisen toteuttamiseen. Oppilaiden motivaation koettiin yleisesti lisääntyvän pelillisissä ympäristöissä. Lisäksi tutkimus osoitti luokan yhteisöllisyydellä ja oppimisen ilmapiirillä olevan merkitystä oppilaiden motivaatioon. Pitkät pelilliset kokonaisuudet toteutettiin tarinallisuutta hyödyntämällä, sillä sen koettiin sitouttavan oppilaita parhaiten työskentelyyn.
Opettajien kokemukset osoittavat, kuinka pelillisyydellä on paikkansa perusopetuksessa, sillä pelaaminen koettiin sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa positiivisena tapana opiskella perinteisestä poikkeavalla tavalla. Tutkimustuloksia voi hyödyntää esimerkiksi oman pelillisen toiminnan suunnittelussa koulussa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu pelillistämisestä ja pelillisyydestä koulussa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui viisi luokanopettajaa eri puolelta Suomea. Tutkimusotteena toimi aineistolähtöinen sisällönanalyysi, jonka kautta luokanopettajien kokemuksista nousi esille kolme isompaa teemaa.
Tulokset osoittavat, että luokanopettajat suhtautuvat pelillisyyteen myönteisesti ja he kokevat sen soveltuvan mainiosti opetukseen. Luokanopettajat toteuttivat pelillisyyttä säännöllisesti pitkin lukuvuotta. Pelillisyyttä toteutettiin pienistä pelillisistä hetkistä isompiin pelillisiin kokonaisuuksiin. Pelillistämisen muotoon vaikutti opettajien omat mieltymykset ja käsitykset pelillisyydestä. Oppilaiden tarpeet ja oppimisen tavoitteet vaikuttivat myös pelillistämisen toteuttamiseen. Oppilaiden motivaation koettiin yleisesti lisääntyvän pelillisissä ympäristöissä. Lisäksi tutkimus osoitti luokan yhteisöllisyydellä ja oppimisen ilmapiirillä olevan merkitystä oppilaiden motivaatioon. Pitkät pelilliset kokonaisuudet toteutettiin tarinallisuutta hyödyntämällä, sillä sen koettiin sitouttavan oppilaita parhaiten työskentelyyn.
Opettajien kokemukset osoittavat, kuinka pelillisyydellä on paikkansa perusopetuksessa, sillä pelaaminen koettiin sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa positiivisena tapana opiskella perinteisestä poikkeavalla tavalla. Tutkimustuloksia voi hyödyntää esimerkiksi oman pelillisen toiminnan suunnittelussa koulussa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]