Kuntalaisten osallisuuden heijastuminen kuntastrategioihin maankäytön suunnittelun näkökulmasta

Abstract

Kuntalaisten osallisuuden edistäminen on yksi keskeisimmistä toimenpiteistä, jolla mahdollistetaan kuntalaisten hyvinvointi ja parannetaan kuntien elinvoimaa. Kuntien rooli on muuttunut vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa, jonka seurauksena kuntien tehtävät painottuvat aikaisempaa enemmän elinvoimaan kehittämiseen. Tämän tutkielman tavoitteena on kuntastrategioita analysoimalla selvittää, miten kuntien maankäytön suunnittelua voidaan kehittää kuntalaisten osallisuuden näkökulmasta, ja millaisia osallistumisen näkökulmia kuntastrategiat sisältävät. Tarkoituksena on arvioida osallisuuden syvyyttä ja laajuutta koko kuntastrategiaprosessin osalta hyödyntäen kypsyysmalliajattelua.

Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä on laadullinen tutkimus ja analyysimenetelmänä sisällönanalyysi. Lisäksi aineistoanalyysissä hyödynnetään sisällönanalyysin pohjalta teemoittelua sekä aineiston kuvaamiseen kvantifiointia. Tutkimuksen aineistona on 43 kunnan kuntastrategiat. Tutkimuksessa hyödynnetään myös HYTE-kypsyysmallia sekä hallintotieteen ja maankäytön suunnittelun osallisuuteen liittyvää teoriaa.

Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on aineiston ja HYTE-kypsyysmallin pohjalta luotu uusi maankäytön suunnittelun osallisuuden kypsyysmalli eli MAOS-kypsyysmalli. MAOS-kypsyysmallia hyödyntämällä ja aineistoanalyysin pohjalta nähdään, että kuntien kuntastrategioissa osallisuus ja erityisesti maankäytön suunnittelun osallisuus on huomioitu kohtalaisen heikosti. Kuntien arvoissa osallisuus näkyy suhteellisen usein, mutta kun siirrytään tavoitteisiin ja toimenpiteisiin, niin osallisuuteen liittyvät teemat eivät enää esiinny kuntastrategioissa kovinkaan usein. Erilaisia osallistamismenetelmiä kuntastrategioissa on nähtävillä esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin ja erilaisten raatien osalta. Maankäytön suunnittelun osallisuus näkyy vain harvan kunnan kuntastrategiassa, ja maininnat liittyvät usein asuinalueiden suunnitteluun tai tilojen hyödyntämiseen esimerkki yhteisöasumisen kautta. Maankäytön osalta kunnissa ei ole tunnistettu riittävän hyvin sen merkitystä osana kuntien tulevaisuuden toimintaympäristöä, sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä hyvinvointialueille. MAOSkypsyysmallia hyödyntämällä kunnat voivat arvioida aikaisempaa paremmin, miten kuntalaisten osallisuus on huomioitu kunnassa ja millaisia puutteita siinä on. Kuntalaisten osallisuuteen panostamalla voidaan parantaa kuntien elinvoimaa sekä kuntalaisen hyvinvointia.