Maabrändin onnenpotku vai pääministeri-instituution ravistelija? : pääministeri Sanna Marinin representaatiot Helsingin Sanomissa
Järvimäki, Rosanna (2024)
Järvimäki, Rosanna
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040815525
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040815525
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on tarkastella Suomen entisen pääministerin (2019–2023) Sanna Marinin representaatioita mediassa. Tutkimuskysymykseni on, millaisia representaatioita pääministeri Sanna Marinista tuotettiin mediassa hänen pääministerikaudellaan. Aineistona käytän Helsingin Sanomien nettiartikkeleita Marinin pääministerikaudelta, joita lähestyn diskurssianalyysin avulla. Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu sosiaalisesta konstruktionismista, representaatiotutkimuksesta sekä feministisestä media- ja politiikantutkimuksesta. Teoreettisen tarkastelun avulla huomioni kohdistuu siis etenkin Mariniin henkilöityneeseen viestintään ja sukupuolen representaatioon.
Analyysin perusteella esitän tutkielmassa kolme diskurssia. Näistä ensimmäinen on maabrändin onnenpotku, joka käsittelee Marinia käsittelevää viestintää heti pääministerikauden alussa sekä avaa tarkemmin myös sitä arvomaailmaa, johon Marin itse aktiivisesti omalla toiminnallaan profiloituu. Toisena diskurssina on kriisiajan pääministeri, joka pitää sisällään koronaviruspandemiaa ja Ukrainan sotaa koskevaa uutisointia, jossa Marin kuvattiin hillittynä ja empaattisena johtajana. Kolmas diskurssi, eli pääministeri-instituution ravistelija, keskittyy Marinin henkilökohtaiseen elämään, sosiaaliseen mediaan, vapaa-ajan viettoon sekä ulkonäköön. Analyysin pohjalta totean, että Marinista kertova uutisointi Helsingin Sanomissa oli pääministerikauden aikana sukupuolittunutta ja henkilöitynyttä, ja siinä näkyi vahvasti myös hallituskauden kriisit sekä Marinin henkilökohtaiseen elämään kohdistuneet kohut.
Analyysin perusteella esitän tutkielmassa kolme diskurssia. Näistä ensimmäinen on maabrändin onnenpotku, joka käsittelee Marinia käsittelevää viestintää heti pääministerikauden alussa sekä avaa tarkemmin myös sitä arvomaailmaa, johon Marin itse aktiivisesti omalla toiminnallaan profiloituu. Toisena diskurssina on kriisiajan pääministeri, joka pitää sisällään koronaviruspandemiaa ja Ukrainan sotaa koskevaa uutisointia, jossa Marin kuvattiin hillittynä ja empaattisena johtajana. Kolmas diskurssi, eli pääministeri-instituution ravistelija, keskittyy Marinin henkilökohtaiseen elämään, sosiaaliseen mediaan, vapaa-ajan viettoon sekä ulkonäköön. Analyysin pohjalta totean, että Marinista kertova uutisointi Helsingin Sanomissa oli pääministerikauden aikana sukupuolittunutta ja henkilöitynyttä, ja siinä näkyi vahvasti myös hallituskauden kriisit sekä Marinin henkilökohtaiseen elämään kohdistuneet kohut.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]