Aikuissosiaalityön saavutettavuus hyvinvointialuesiirtymässä : sosiaalijohdon näkökulma
Kantsila-Korhonen, Heidi (2024)
Kantsila-Korhonen, Heidi
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042421787
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042421787
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoite oli selvittää aikuissosiaalityön saavutettavuutta sekä sen edistämiseen liittyvää johtamisosaamista hyvinvointialuesiirtymän aikana sosiaalijohdon näkökulmasta. Keinoja ymmärtää ilmiötä teoreettisesta näkökulmasta saatiin tarkastelemalla saavutettavuutta käsitteenä sekä sen eri ulottuvuuksia, muutoksen asettamia haasteita saavutettavuudelle ja sosiaalialan johtamisosaamista. Työn tavoitteen täyttämiseksi kerättiin kokous- ja haastatteluaineistoa yhdeltä hyvinvointialueelta. Aineisto analysoitiin hyödyntämällä teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jonka avulla paikannettiin saavutettavuuden ulottuvuuksia (institutionaalinen, informatiivinen, taloudellinen, fyysinen ja ko-kemuksellinen) ja niiden edistämiseen liittyvää johtamisosaamista (henkilöstö-, talous-, verkosto-, muutos- ja kehittämisjohtaminen sekä konteksti- ja substanssiymmärrys).
Työn keskeisinä tuloksina esitetään, että aikuissosiaalityön saavutettavuuteen vaikuttavat moninaiset rakenteelliset, tiedolliset, taloudelliset, fyysiset ja kokemukselliset tekijät, joissa on edelleen kehitettävää. Erityisesti tutkimuksessa korostui saavutettavuuden institutionaalinen ulottuvuus, joka kytkeytyy usein myös muihin ulottuvuuksiin. Saavutettavuus on yhtäältä asia, jota jokainen aikuissosiaalityössä työskentelevä voi omalla toiminnallaan joko estää tai mahdollistaa. Toisaalta sosiaalialan johtajilla on keskeinen rooli erityisesti aikuissosiaalityön saavutettavuutta mahdollistavien, eettisesti kestävien rakenteiden luomisessa. Saavutettavuuden edistäminen hyvinvointialuesiirtymässä edellyttää sosiaalijohtajilta vahvan konteksti- ja substanssiymmärryksen lisäksi erityisesti muutos- ja kehittämisjohtamisen sekä verkostojohtamisen osaamista. Työn johtopäätöksenä esitetäänkin, että palvelujen saavutettavuuden tulisi olla keskeinen näkökulma aikuissosiaalityön – ja palvelujärjestelmän – kehittämisessä, sillä saavutettavuus on lopulta edellytys eettisesti kestävien ja vaikuttavien palvelujen tuottamiselle.
Tämä tutkielma tuottaa uutta tietoa aikuissosiaalityön saavutettavuudesta ja sen johtamisesta historiallisesti ainutlaatuisen palvelurakennemuutoksen aikana sijoittuen tutkimukselliselle katvealueelle, sillä niin aikuissosiaalityön saavutettavuus kuin sosiaalialan johtaminenkin ovat niukalti kansainvälisesti ja kansallisesti tutkittua. Tuotettu tieto hyödyttää myös käytännön sosiaalityötä lisäten ymmärrystä saavutettavuuden monista ulottuvuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tämä tutkielma tuottaa lisätietoa siitä, millainen johtamisosaaminen tukee saavutettavuuden edistämistä: tästä tiedosta hyötyvät niin hyvinvointialueet kuin sosiaalityöntekijöitä kouluttavat yliopistotkin.
Työn keskeisinä tuloksina esitetään, että aikuissosiaalityön saavutettavuuteen vaikuttavat moninaiset rakenteelliset, tiedolliset, taloudelliset, fyysiset ja kokemukselliset tekijät, joissa on edelleen kehitettävää. Erityisesti tutkimuksessa korostui saavutettavuuden institutionaalinen ulottuvuus, joka kytkeytyy usein myös muihin ulottuvuuksiin. Saavutettavuus on yhtäältä asia, jota jokainen aikuissosiaalityössä työskentelevä voi omalla toiminnallaan joko estää tai mahdollistaa. Toisaalta sosiaalialan johtajilla on keskeinen rooli erityisesti aikuissosiaalityön saavutettavuutta mahdollistavien, eettisesti kestävien rakenteiden luomisessa. Saavutettavuuden edistäminen hyvinvointialuesiirtymässä edellyttää sosiaalijohtajilta vahvan konteksti- ja substanssiymmärryksen lisäksi erityisesti muutos- ja kehittämisjohtamisen sekä verkostojohtamisen osaamista. Työn johtopäätöksenä esitetäänkin, että palvelujen saavutettavuuden tulisi olla keskeinen näkökulma aikuissosiaalityön – ja palvelujärjestelmän – kehittämisessä, sillä saavutettavuus on lopulta edellytys eettisesti kestävien ja vaikuttavien palvelujen tuottamiselle.
Tämä tutkielma tuottaa uutta tietoa aikuissosiaalityön saavutettavuudesta ja sen johtamisesta historiallisesti ainutlaatuisen palvelurakennemuutoksen aikana sijoittuen tutkimukselliselle katvealueelle, sillä niin aikuissosiaalityön saavutettavuus kuin sosiaalialan johtaminenkin ovat niukalti kansainvälisesti ja kansallisesti tutkittua. Tuotettu tieto hyödyttää myös käytännön sosiaalityötä lisäten ymmärrystä saavutettavuuden monista ulottuvuuksista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi tämä tutkielma tuottaa lisätietoa siitä, millainen johtamisosaaminen tukee saavutettavuuden edistämistä: tästä tiedosta hyötyvät niin hyvinvointialueet kuin sosiaalityöntekijöitä kouluttavat yliopistotkin.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]