Sietämisen rajat lastensuojelun sosiaalityön asiakastyössä

Abstract

Tutkielma käsittelee lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asettamia sietämisen rajoja työntekijän ja asiakkaan välisissä uhkaavissa vuorovaikutustilanteissa. Tutkimuskysymys on millaisina lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden sietämisen rajat uhkaavissa vuorovaikutustilanteissa näyttäytyvät?

Tutkimusaineistona käytetään lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kahta fokusryhmäkeskustelua sekä kahta yksilöhaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhteensä 11 lastensuojelun avo- ja sijaishuollon sosiaalityöntekijää. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Aineiston pohjalta muodostui kolme pääteemaa, joista ensimmäinen käsitteli tekijöitä, jotka vaikuttavat sosiaalityöntekijöiden sietämisen rajan asettamiseen ja asettumiseen asiakastyössä. Toinen pääteema käsitteli sosiaalityöntekijöiden käytännön keinoja asettaa sietämisen rajoja asiakastyössä ja kolmas pääteema sietämisen rajan ylittäviin tilanteisiin perehdyttämistä ja tilanteiden käsittelyä niiden tapahduttua.

Tulosten mukaan sietämisen raja vaihtelee asiakaskohtaamisen osapuolten sekä paikan ja tilanteen mukaan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijät eivät saa työhön tullessaan perehdytystä uhkaaviin asiakastilanteisiin valmistautumiseen tai niiden käsittelyyn. Sosiaalityöntekijät kokevat jäävänsä sietämisen rajan pohtimisen kanssa työssä usein melko yksin. Sietämisen rajan ylittäviä tilanteita kohdataan työssä usein, mikä koetaan kuormittavana.