Kyläkoulujen luokanopettajien kokemuksia eriyttämisestä yhdysluokassa

Abstract

Tässä Pro gradu –tutkielmassa selvitän, miten kyläkoulun luokanopettajat kokevat eriyttämisen yhdysluokassa. Tuon esille opettajien omia kokemuksiaan eriyttämisestä kyläkoulun yhdysluokassa sekä heidän käyttämiään eriyttämiskeinojaan Roihan ja Polson (2023) Eriyttämisen Viiden O:n mallin pohjalta.

Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluilla syksyllä 2023. Tutkimukseen osallistui 4 kyläkoulun opettajaa, joista kaksi toimi lisäksi myös kyläkoulun rehtorina. Tutkittavat opettivat aineistonkeruun aikaan 1–2, 3–4 tai 5–6 -luokkaa. Aineisto on analysoitu osittain teorialähtöisellä ja osittain aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittivat, etteivät kyläkoulun luokanopettajat koe eriyttämisen yhdysluokassa olevan sen haastavampaa kuin yksittäisluokassakaan. Molemmissa koettiin olevan omat hyvät ja huonot puolensa, mutta pääsääntöisesti kyläkoulu ja yhdysluokka nähtiin eriyttämisen kannalta myönteisinä asioina. Kyläkoulun yhdysluokassa eriyttämistä tukeviksi tekijöiksi opettajat kokivat vanhemmilta oppilailta oppimisen, seuraavan vuoden asioiden kuulemisen aiemmin, oppilaiden eri-ikäisyyden hyödyntämisen opetuksessa, läheisen kodin ja koulun välisen yhteistyön ja pienet luokkakoot. Eriyttämistä haastaviksi tekijöiksi opettajat taas kokivat vähäiset resurssit, samalla tunnilla eri asioiden opiskelun sekä vuorokurssiopetuksen historian oppiaineen osalta. Tutkimus osoitti myös, että opettajat käyttivät melko laajasti erilaisia eriyttämiskeinoja kaikilla Roihan ja Polson (2023) eriyttämisen Viiden O:n mallin osa-alueilla opetusjärjestelyissä, oppimisympäristöissä, opetusmenetelmissä, oppimisen tukimateriaalissa sekä oppimisen arvioinnissa. Lisäksi kaikki opettajat kokivat eriyttämisen tärkeäksi ja merkitykselliseksi asiaksi. Pääosin tutkimukseni tulokset tukevat aiempien kyläkouluihin, yhdysluokkaopetukseen ja eriyttämiseen liittyvien tutkimuksien tuloksia.