Lasten oikeudet ja hengellinen väkivalta vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä
Goman, Outi (2024)
Goman, Outi
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033085
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033085
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vanhoillislestadiolainen oppi voi uhata liikkeessä kasvavien lasten oikeutta uskonnon-, ajatuksen- ja omantunnonvapauteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten hengellinen väkivalta linkittyy lasten oikeuksien toteutumiseen. Tutkimuksen aineistona toimi vanhoillislestadiolaisessa viikkosanomalehti Päivämiehessä aikavälillä 1.1.2021 – 30.6.2021 ilmestyneet kirjoitukset. Analyysimenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Uskonnonvapauden toteutumista uhkasi vanhoillislestadiolaisen opin mukainen näkemys lapsen synnynnäisestä uskosta, jota lapsi ei valitse itse. Toinen uhka lapsen uskonnonvapauden toteutumiselle muodostui siitä, että muita maailmankatsomuksia ei esitetä lapselle todellisina vaihtoehtoina. Tällöin voidaan pohtia, onko kyseessä liikkeeseen indoktrinointi. Lasten oikeuksien mukainen vanhempien velvollisuus huomioida lapsen oman näkemys uskontoon liittyvissä asioissa ikä- ja kehitystasoisesti ja antaa näkemykselle merkitys sekä velvollisuus keskustella lapsen kanssa vaihto-ehtoisista maailmankatsomuksista ei toteutunut. Oikeutta ajatuksenvapauteen uhkasi liikkeen jäsenille julkaisujen ja puheiden kautta tuotettu yksi yhteinen maailmankuva, jossa individualismi esitettiin pahana asiana, kuuliaisuuden vastakohtana. Lasten oikeutta omantunnonvapauteen uhkasi lapselle valmiiksi tuotettu käsitys oikeasta ja väärästä. Lasten ei ollut mahdollista muodostaa omaa käsitystään maailmasta.
Hengellinen väkivalta linkittyi lasten oikeuksien toteutumiseen siten, että liikkeen eksklusiivisen opin vuoksi irtaantuminen liikkeen uskonsanomasta voi tarkoittaa koko identiteetin ja sosiaalisen elämän uudelleenrakentamista. Toimimalla liikkeen opin käytäntöjä vastaan voi myös tulla vastentahtoisen hoitamisen tai huolestumisen kohteeksi. Myös lasten toimintamahdollisuuksien rajoittuminen nousi hengellisen väkivallan muodoksi. Valtiolta tarvitaan keinoja puuttua uskonnollisten yhteisöjen mahdollisesti haavoittaviin käytäntöihin. Sosiaalityöllä on mahdollisuuksia toimia lapsen edun ja oikeuksien puolustajina. Uskonnollisista yhteisöistä tarvitaan sosiaalityön tueksi yhä paljon tutkittua tietoa.
Uskonnonvapauden toteutumista uhkasi vanhoillislestadiolaisen opin mukainen näkemys lapsen synnynnäisestä uskosta, jota lapsi ei valitse itse. Toinen uhka lapsen uskonnonvapauden toteutumiselle muodostui siitä, että muita maailmankatsomuksia ei esitetä lapselle todellisina vaihtoehtoina. Tällöin voidaan pohtia, onko kyseessä liikkeeseen indoktrinointi. Lasten oikeuksien mukainen vanhempien velvollisuus huomioida lapsen oman näkemys uskontoon liittyvissä asioissa ikä- ja kehitystasoisesti ja antaa näkemykselle merkitys sekä velvollisuus keskustella lapsen kanssa vaihto-ehtoisista maailmankatsomuksista ei toteutunut. Oikeutta ajatuksenvapauteen uhkasi liikkeen jäsenille julkaisujen ja puheiden kautta tuotettu yksi yhteinen maailmankuva, jossa individualismi esitettiin pahana asiana, kuuliaisuuden vastakohtana. Lasten oikeutta omantunnonvapauteen uhkasi lapselle valmiiksi tuotettu käsitys oikeasta ja väärästä. Lasten ei ollut mahdollista muodostaa omaa käsitystään maailmasta.
Hengellinen väkivalta linkittyi lasten oikeuksien toteutumiseen siten, että liikkeen eksklusiivisen opin vuoksi irtaantuminen liikkeen uskonsanomasta voi tarkoittaa koko identiteetin ja sosiaalisen elämän uudelleenrakentamista. Toimimalla liikkeen opin käytäntöjä vastaan voi myös tulla vastentahtoisen hoitamisen tai huolestumisen kohteeksi. Myös lasten toimintamahdollisuuksien rajoittuminen nousi hengellisen väkivallan muodoksi. Valtiolta tarvitaan keinoja puuttua uskonnollisten yhteisöjen mahdollisesti haavoittaviin käytäntöihin. Sosiaalityöllä on mahdollisuuksia toimia lapsen edun ja oikeuksien puolustajina. Uskonnollisista yhteisöistä tarvitaan sosiaalityön tueksi yhä paljon tutkittua tietoa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]