Luovan ideointiympäristön rakentaminen musiikin avulla : musiikin rooli palvelumuotoilun työpajoissa
Kotala, Jutta (2024)
Kotala, Jutta
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052637054
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052637054
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee keskeisiä tekijöitä, joita fasilitaattorin tulisi ottaa huomioon valitessaan musiikkia luovan työn tueksi. Luovan työn ja musiikin suhdetta yksilön näkökulmasta on tutkittu laajasti, mutta palvelumuotoilun työpajat ovat tyypillisesti ryhmämuotoisia. Sen vuoksi on olennaista selvittää musiikin vaikutusta luovuuteen myös ryhmäkontekstissa.
Kyseessä on laadullinen toimintatutkimus, jota tuetaan määrällisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu palvelumuotoilun, kognitiotieteen ja sosiaalisen konstruktionismin käsitteiden ympärille. Aineistonhankintamenetelminä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, kyselylomakkeita sekä passiivista osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen kokeellisessa osassa toteutettiin työpajatestauksia, joissa tutkittiin keskittymistä ja luovuutta divergentin ja konvergentin ajattelun näkökulmista. Musiikin vaikutuksia näiden ajatteluprosessien toimintaan tarkasteltiin dual process modelin avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin koodausta, teemoittelua, kvantifiointia ja keskustelunanalyysia.
Tutkimus osoittaa, että huolellisesti valittu musiikki voi toimia tehokkaana työkaluna luovuuden, keskittymisen ja myönteisen ilmapiirin syntymisen tukemisessa työpajatyöskentelyn aikana. Musiikin hyödyt näillä osa-alueilla kuitenkin vaihtelevat yksilöllisten musiikkimieltymysten ja ärsykeherkkyyden, työtehtävien luonteen sekä musiikin ominaisuuksien mukaan. Rauhoittavan musiikin käyttö ennen työskentelyn alkua voi auttaa luomaan sopivaa tunnelmaa, kun taas energisempi musiikki voi edistää ideointivaiheessa soitettuna luovuutta. Lisäksi musiikin äänenvoimakkuuden ja tempon säätely voi optimoida työskentelyolosuhteita entisestään. Oikein valittu musiikki voi siten auttaa sekä osallistujia että fasilitaattoria saavuttamaan työpajalle asetetut tavoitteet.
Kyseessä on laadullinen toimintatutkimus, jota tuetaan määrällisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu palvelumuotoilun, kognitiotieteen ja sosiaalisen konstruktionismin käsitteiden ympärille. Aineistonhankintamenetelminä tutkimuksessa käytettiin puolistrukturoitua haastattelua, kyselylomakkeita sekä passiivista osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen kokeellisessa osassa toteutettiin työpajatestauksia, joissa tutkittiin keskittymistä ja luovuutta divergentin ja konvergentin ajattelun näkökulmista. Musiikin vaikutuksia näiden ajatteluprosessien toimintaan tarkasteltiin dual process modelin avulla. Aineiston analysoinnissa käytettiin koodausta, teemoittelua, kvantifiointia ja keskustelunanalyysia.
Tutkimus osoittaa, että huolellisesti valittu musiikki voi toimia tehokkaana työkaluna luovuuden, keskittymisen ja myönteisen ilmapiirin syntymisen tukemisessa työpajatyöskentelyn aikana. Musiikin hyödyt näillä osa-alueilla kuitenkin vaihtelevat yksilöllisten musiikkimieltymysten ja ärsykeherkkyyden, työtehtävien luonteen sekä musiikin ominaisuuksien mukaan. Rauhoittavan musiikin käyttö ennen työskentelyn alkua voi auttaa luomaan sopivaa tunnelmaa, kun taas energisempi musiikki voi edistää ideointivaiheessa soitettuna luovuutta. Lisäksi musiikin äänenvoimakkuuden ja tempon säätely voi optimoida työskentelyolosuhteita entisestään. Oikein valittu musiikki voi siten auttaa sekä osallistujia että fasilitaattoria saavuttamaan työpajalle asetetut tavoitteet.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]