Monisuuntaisten markkinoiden määrittely digitaalisessa ympäristössä : tarkastelussa nollahintaisia tuotteita tai palveluita tarjoavat alustat

Abstract

Tutkielmassa selvennetään lainopillisen menetelmän ja oikeustaloustieteen näkökulmien avulla käsitystä siitä, kuinka merkitykselliset markkinat tulisi määritellä, kun tarkastellaan monisuuntaisia alustoja. Euroopan komissio julkaisi tarkistetun markkinamäärittelytiedonannon, joka sisältää uusia ohjeita markkinoiden määrittelyyn digitaalisilla markkinoilla muun muassa monisuuntaisten markkinoiden osalta. Tutkielmassa pohditaan, miten tiedonannossa annettuja ohjeita tulisi käytännössä soveltaa.

Monisuuntaisilla markkinoilla hyödykkeen kysynnälle on ominaista kaksi tai useampi käyttäjäryhmä eli vähintään kaksi puolta, ja ainakin yhdelle näistä ryhmistä on merkitystä toisen ryhmän osallistumisesta. Kehityksen myötä merkittävään rooliin markkinoilla ovat nousseet digitaaliset palvelualustat, jotka toimivat usein välittäjäorganisaation roolissa asiakkaiden ja palveluntarjoajien välillä. Tällaisille alustoille on tyypillistä se, että hyödykettä tarjotaan nollahintaan yhdellä puolella ja siitä veloitetaan toisella puolella. Monisuuntaisista markkinoista on ehdotettu erilaisia luokitteluja, ja markkinamäärittelyn kannalta onkin tärkeää erottaa toisistaan transaktiomarkkinat ja muut kuin transaktiomarkkinat.

Merkitykselliset tuotemarkkinat määritellään pääasiassa kysynnän korvaamisen näkökulmasta. Määriteltäessä tuotemarkkinoita monisuuntaisille alustoille on otettava huomioon toisistaan riippuvaiset alustan eri puolet, jolloin on tärkeä tunnistaa verkostovaikutukset ja niiden vaikutus markkinamäärittelyanalyysiin. On olennaista selvittää, määritelläänkö alustan eri puolille erilliset markkinat vai yksi koko alustan kattava markkina. Markkinamäärittelyssä voidaan hyödyntää laadullisia ja kvantitatiivisia menetelmiä. Kuitenkaan perinteinen SSNIP-testi ei sovellu monisuuntaisille markkinoille, kun yhdellä puolella tarjotaan tuotteita nollahintaan. Tällöin vaihtoehtona on laatuun perustuva SSNDQ-testi. Arvioinnissa huomioon otettavat seikat määräytyvät tapauskohtaisesti, mutta esimerkkejä tällaisista ovat maksut muilla keinoilla kuin valuutalla, kyselylomakkeet ja yksityisyydensuoja. Tutkielmassa tarkastellaan myös kahta Googlea koskevaa ratkaisua markkinamäärittelyn näkökulmasta. Ne tarjoavat arvokasta ohjeistusta monisuuntaisten alustojen markkinamäärittelyyn. Tapauksista havaitaan SSNIP-testin soveltumattomuus monisuuntaisille markkinoille, joissa hyödykkeitä tarjotaan nollahintaan. Google Android -tapauksessa komissio käytti SSNDQ-testiä SSNIP-testin korvaajana, jonka todistusarvon EU:n yleinen tuomioistuin tunnusti.