Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Pro gradu -tutkielmat
  • Näytä viite
  •   Etusivu
  • Lauda
  • Pro gradu -tutkielmat
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Monilajisen empatian ilmaisuja alakoulussa

Savelius, Ninni; Märsynaho, Anna-Maria (2024)

 
Avaa tiedosto
Savelius_Marsynaho.pdf (1.672Mt)
Lataukset: 


Savelius, Ninni
Märsynaho, Anna-Maria
Lapin yliopisto
2024
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738221
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tutkittiin monilajisen empatian ilmenemistä kuudesluokkalaisilla oppilailla. Monilajisella empatialla tarkoitetaan empatian ilmenemistä myös muita lajeja kuin ihmisiä kohtaan, sekä empatian ilmenemistä muiden lajien välillä. Monilajisen empatian tutkimus on Suomessa lisääntynyt viime vuosina, ja kansainvälisesti siihen liittyvä tutkimus on kasvanut viime vuosikymmenien aikana. Tutkimuksen viitekehyksenä on monilajisen empatian ilmeneminen peruskoulukontekstissa. Empatian teorioista tutkielmassa keskitytään eniten dosentti Elisa Aaltolan määrittelemiin empatian osa-alueisiin.

Tutkimuksessa tutkittiin sitä, mitä lajeja ja luonnon elementtejä kohtaan oppilaat kokevat empatiaa, miten empatia ilmenee sekä miten kuudesluokkalaiset arvottavat eri lajeja ja luonnon elementtejä. Tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisesti leirikoulukontekstissa. Aiheita tutkittiin lomakekyselyn, ryhmähaastattelun, ryhmätehtävän, piirustustehtävän ja oppilaiden tuottamien videoiden avulla. Tutkimus on laadullinen, ja siinä on myös määrällisen tutkimuksen piirteitä.

Empatiaa ilmaistiin eniten tuttuina pidettyjä eliöitä, esimerkiksi Suomessa yleisiä lemmikkieläimiä ja kasveja kohtaan. Vähiten empatiaa ilmaistiin ihmiselle vaarallisena tai haitallisena pidettyjä eliöitä kohtaan. Myös mediassa paljon näkyvyyttä saaneita eläimiä kohtaan koettiin empatiaa. Ihminen nähtiin suhteessa muihin eliöihin joko uhkana tai suojelijana. Näkökulma oli yhteydessä siihen, puhuttiinko muista ihmisistä vai omasta toiminnasta. Lemmikkieläinten katsottiin olevan automaattisesti ihmisen suojeluksessa, kun taas muiden eliöiden, kuten tuotantoeläimien, luonnonvaraisina pidettyjen eläimien ja luonnon elementtien, ajateltiin yleensä tarvitsevan suojelua ihmiseltä. Empatian ilmaisuja tunnistettiin eliöiden ja luonnonelementtien suojelu- ja auttamishalun sekä arvottamisen kautta. Empatian osa-alueista tunnistettiin eniten kognitiivista sekä projektiivista ja simuloivaa empatiaa.

Tutkimustulokset mukailevat aiempia aiheesta tehtyjä tutkimuksia, joiden mukaan empatiaa koetaan helpommin itseä lähellä olevia tai näkyvillä olevia eliöitä kohtaan. Tuloksista pääteltiin, että empatian piirin laajentamiselle on tarvetta, jotta lajien välisiä hierarkioita voitaisiin purkaa ja siten edistää biosentrisempää maailmankuvaa.

Tutkimus toteutettiin tasa-arvoisessa yhteistyössä kahden tutkijan kesken, jatkuvasti triangulaatiota toteuttaen. Triangulaatio toteutui myös aineiston monimenetelmällisyydessä lisäten tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimusympäristö vaikutti tuloksiin jonkin verran, ilmeten esimerkiksi oppilaiden mainitsemissa eliöissä.
 
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat [4671]
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatAsiasanatUusimmatYksikköOppiaineJulkaisijaSarjaSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
LUC kirjasto | Lapin yliopisto
lauda@ulapland.fi | Saavutettavuusseloste