Yhteisomistusesineen ulosmittauksen edellytyksistä
Laitinen, Pirjo (2024)
Laitinen, Pirjo
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940943
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940943
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee UK 4:73:n mukaisen yhteisomistusesineen ulosmittauksen edellytyksiä. Tutkielmassa tarkastellaan ulosmittauksen edellytyksiä pelkän velallisen osuuden ulosmittauksesta koko yhteisomistusesineen ulosmittaukseen ottaen huomioon erityisesti yhteisomistuksen luonne ja toisaalta ulosoton pakkotäytäntöönpanoluonne.
Yhteisomistusesineen ulosmittauksen edellytyksenä UK 4:73.1:n mukaisesti on, että koko esineen myynti tuottaa todennäköisesti velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti, hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä ja ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Tutkielmassa painottuu erityisesti säännöksen sisältämän suhteellisuusvaatimuksen tulkinta.
Tutkimuskysymystä lähestytään perinteisen tulkintalainopin menetelmin. Painoarvoa tulkinnassa annetaan erityisesti lainsäädännön esitöissä lausutulle, mutta myös oikeuskirjallisuudessa esitetyille kannanotoille. Myös UK 1:19:n mukaiset oikeusperiaatteet nousevat merkittävään asemaan tulkintaa ohjaavina periaatteina.
Tutkielman keskeinen havainto on, että yhteisomistusesineen ulosmittausta koskeva sääntely on vaiheittaista, monisäikeistä ja joustavaa. Samaan aikaan sääntely jää osittain hieman hataraksi erityisesti suhteessa ulosottokaaren myyntisäännöksiin. Ulosmittausharkintaa ei ole mahdollista tehdä ilman myyntiharkintaa ja myyntimenettelyjen vertailua. Lisäksi ulosmittausharkinta edellyttää erityisesti suhteellisuusvaatimuksen osalta eri suuntaan vaikuttavien oikeuksien punnintaa.
Tutkielman havaintojen perusteella ei ole esitettävissä mitään vakioitavissa olevaa kaavaa, jonka valossa suhteellisuusvaatimusta voitaisiin arvioida, vaan suhteellisuusvaatimus vaikuttaa olevan liukuva eri suuntaan vaikuttavien oikeuksien mukaisessa suhteessa. Olennaista harkinnassa kuitenkin on erityisesti ulosottovelkojan saatavan suuruus sekä omaisuuden ja velallisen omistusosuuden arvo. Sivullisyhteisomistajan näkökulmasta arvioinnissa puolestaan vaikuttavat erityisesti erottamisetusäännöksiin verrattavissa olevat oikeudet, lunastusoikeus samoin kuin oikeus kieltää myynti vakituisen asunnon ollessa kyseessä.
Yhteisomistusesineen ulosmittausta koskeva sääntely voidaan tavoitteensa mukaisesti nähdä tehokkaana osana täytäntöönpanoa. Samantasoiseen sääntelyyn olisi kuitenkin voinut olla mahdollista päästä ulosmittausjärjestystä koskevaa sääntelyä täsmentämällä ja UK 1:19:n suhteellisuusperiaatetta painottaen. Edelleen erityisesti UK 4:73.1:n 3 kohdan suhteellisuusvaatimus suhteessa UK 1:19:n mukaiseen yleiseen suhteellisuusperiaatteeseen voi olla omiaan lisäämään tulkintavaikeuksia.
Yhteisomistusesineen ulosmittauksen edellytyksenä UK 4:73.1:n mukaisesti on, että koko esineen myynti tuottaa todennäköisesti velallisen osalle huomattavasti korkeamman kertymän kuin velallisen osuuden myynti, hakijan saatava ei todennäköisesti kerry velallisen osuuden myynnistä ja ulosmittauksen merkitys ei ole selvässä epäsuhteessa siitä aiheutuvaan haittaan nähden. Tutkielmassa painottuu erityisesti säännöksen sisältämän suhteellisuusvaatimuksen tulkinta.
Tutkimuskysymystä lähestytään perinteisen tulkintalainopin menetelmin. Painoarvoa tulkinnassa annetaan erityisesti lainsäädännön esitöissä lausutulle, mutta myös oikeuskirjallisuudessa esitetyille kannanotoille. Myös UK 1:19:n mukaiset oikeusperiaatteet nousevat merkittävään asemaan tulkintaa ohjaavina periaatteina.
Tutkielman keskeinen havainto on, että yhteisomistusesineen ulosmittausta koskeva sääntely on vaiheittaista, monisäikeistä ja joustavaa. Samaan aikaan sääntely jää osittain hieman hataraksi erityisesti suhteessa ulosottokaaren myyntisäännöksiin. Ulosmittausharkintaa ei ole mahdollista tehdä ilman myyntiharkintaa ja myyntimenettelyjen vertailua. Lisäksi ulosmittausharkinta edellyttää erityisesti suhteellisuusvaatimuksen osalta eri suuntaan vaikuttavien oikeuksien punnintaa.
Tutkielman havaintojen perusteella ei ole esitettävissä mitään vakioitavissa olevaa kaavaa, jonka valossa suhteellisuusvaatimusta voitaisiin arvioida, vaan suhteellisuusvaatimus vaikuttaa olevan liukuva eri suuntaan vaikuttavien oikeuksien mukaisessa suhteessa. Olennaista harkinnassa kuitenkin on erityisesti ulosottovelkojan saatavan suuruus sekä omaisuuden ja velallisen omistusosuuden arvo. Sivullisyhteisomistajan näkökulmasta arvioinnissa puolestaan vaikuttavat erityisesti erottamisetusäännöksiin verrattavissa olevat oikeudet, lunastusoikeus samoin kuin oikeus kieltää myynti vakituisen asunnon ollessa kyseessä.
Yhteisomistusesineen ulosmittausta koskeva sääntely voidaan tavoitteensa mukaisesti nähdä tehokkaana osana täytäntöönpanoa. Samantasoiseen sääntelyyn olisi kuitenkin voinut olla mahdollista päästä ulosmittausjärjestystä koskevaa sääntelyä täsmentämällä ja UK 1:19:n suhteellisuusperiaatetta painottaen. Edelleen erityisesti UK 4:73.1:n 3 kohdan suhteellisuusvaatimus suhteessa UK 1:19:n mukaiseen yleiseen suhteellisuusperiaatteeseen voi olla omiaan lisäämään tulkintavaikeuksia.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4444]