Näytä suppeat kuvailutiedot

Työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haastavuus sosiaalisen uusintamisen käsitteen valossa

Jussila, Mirja (2024)

dc.contributor.authorJussila, Mirja
dc.date.accessioned2024-06-03T10:38:13Z
dc.date.available2024-06-03T10:38:13Z
dc.date.issued2024
dc.identifier.urihttps://lauda.ulapland.fi/handle/10024/66015
dc.description.abstractTässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sosiaalista uusintamista suomalaisten kokemien työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteiden kautta. Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa, millaiset tekijät selittävät työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haastavaksi kokemista. Tavoitetta lähestytään tarkastelemalla missä määrin suomalaiset kokevat työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteita perhetilanne ja sukupuoli huomioiden sekä mitkä perhe- ja yksilökohtaiset tekijät liittyvät työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haastavaksi kokemiseen. Tutkimus lähtee liikkeelle taustaoletuksesta, jonka mukaan työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteet heikentävät sosiaalista uusintamista. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään kapitalismin kritiikkiin pohjautuvaa sosiaalisen uusintamisen käsitettä. Sosiaalisella uusintamisella tarkoitetaan yhteiskunnan jatkumiselle välttämätöntä hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen palkatonta ja palkallista toimintaa. Sosiaalisen uusintamisen toiminta edellyttää inhimillisiä resursseja, jotka voivat ehtyä ylikulutettujen luonnonvarojen tapaan. Tutkielman aineistona käytetään International Social Survey Programme (ISSP) -väestökyselyn perhettä, työtä ja sukupuolirooleja käsittelevä Suomen aineisto vuodelta 2022. Aineiston tilastollinen analyysi toteutettiin ristiintaulukoinneilla, näiden elaboraatiolla sekä moniluokitteluanalyysillä hyödyntäen SPSS-ohjelmistoa. Tilastollisessa tarkastelussa nousi esille, että tyypillisintä työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteiden kokeminen oli ollut perheellisten naisten keskuudessa. Lapsiperheiden vanhempien työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteiden kokemista selitti vastaajan arvio omasta yhteiskuntaluokastaan, alaikäisten lasten lukumäärä ja asuinalue. Lapsiperheiden vanhemmista keskimääräistä tyypillisemmin työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen haasteita olivat kokeneet itsensä matalimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluviksi luokitelleet, yksihuoltajat, kolmen tai useamman lapsen vanhemmat, taloudellisia vaikeuksia kokeneet, maaseudulla asuvat ja henkilöt, joiden molemmat vanhemmat olivat ulkomailta.-
dc.format.extent59 + 28-
dc.language.isofin-
dc.publisherfi=Lapin yliopisto|en=University of Lapland|-
dc.rightscc by 4.0-
dc.subjectsosiaalinen uusintaminen-
dc.titleTyön ja yksityiselämän yhteensovittamisen haastavuus sosiaalisen uusintamisen käsitteen valossa-
dc.type.ontasotPro gradu-tutkielma
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2024053142171-
dc.subject.ysotyö-
dc.subject.ysoperhe-elämä-
dc.subject.ysotyöelämä-
dc.subject.ysouusintaminen-
dc.subject.ysoyksityiselämä-
dc.subject.ysososiaalityö-
dc.subject.ysoarki-
dc.subject.ysoperheet-
dc.subject.ysovapaa-aika-
dc.subject.ysohyvinvointi-
dc.subject.ysojaksaminen-
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteiden tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|-
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subject.degreeprogramSosiaalityö-


Tiedostot

Thumbnail

Viite kuuluu kokoelmiin:

Näytä suppeat kuvailutiedot