" Olen tuntenut yksinäisyyttä ja erilaisuutta niin kauan kuin muistan" : yksinäisyyden merkitykset ja toiseuden kokemukset työikäisten kirjoituksissa
Koivula, Satu (2024)
Koivula, Satu
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444031
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444031
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkasteltiin yksinäisyyden merkityksiä työikäisten kirjoitelmissa. Lisäksi tutkielmassa selvitettiin kirjoitelmista nousevia toiseuden kokemuksia. Aineistona tutkielmassa käytettiin Tietoarkistosta löydettyä avoimen kirjoituskutsun pohjalta kerättyä ”Yksinäinen- yhdessä ja erikseen 2020–2021” otsikoitua laadullista aineistoa. Aineistona oli 19 kirjoitelmaa.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui yksinäisyyden sekä toiseuden käsitteiden ympärille. Yksinäisyyttä tarkasteltiin syiden ja seurausten pohjalta sekä erilaisten yksinäisyysteorioiden kautta. Tutkielmassa keskeisimpänä yksittäisenä yksinäisyyteen liittyvänä teoriana oli Robert Weissin emotionaaliseen ja sosiaaliseen yksinäisyyteen paikantuva interaktionistinen yksinäisyysteoria. Toiseutta tarkasteltiin yleisenä ilmiönä ja tämän tutkielman kontekstissa. Tutkielmassa käytettiin fenomenologis-hermeneuttista tieteenfilosofista lähestymistapaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin.
Analyysin pohjalta yksinäisyyden merkityskokonaisuuksia paikantui neljä, jotka olivat itsestä riippumaton ja lopullinen yksinäisyys, kielteistä puhetta tuottava yksinäisyys, omiin valintoihin pohjautuva yksinäisyys ja myönteinen ja voimaannuttava yksinäisyys. Toiseuden kokemuksia kuvaavia kokonaisuuksia löytyi kaksi, jotka olivat toiseus syrjäyttävänä kokemuksena sekä toiseus vääränlaisuutena.
Yksinäisyys näyttäytyi kirjoitelmissa pääasiassa kielteisenä ja ei- toivottuna. Yksinäisyys aiheutti kirjoittajille esimerkiksi surua, toivottomuutta, kielteisiä tunteita sekä huolta tulevaisuudesta. Yhtenä merkityskokonaisuutena paikantui yksinäisyyden myönteinen puoli ja sen voimaannuttava vaikutus yksilön elämässä. Toiseutta kuvaavina kokemuksina aineistosta paikantuivat syrjäyttävä ja vääränlaisuutta ilmentävä toiseus. Kirjoittajat kokivat ulkopuolisuuden tunnetta ja kokemusta, etteivät he olleet kelvollisia ja hyväksyttyjä omina itsenään.
Tutkielman tarkoitus oli lisätä tietoisuutta yksinäisyydestä ja toiseudesta sekä niiden vaikutuksista yksilön elämässä. Yksinäisyyttä ja toiseutta kokevia asiakkaita on kaikissa sosiaalityön asiakasryhmissä. Niinpä tutkielman tulosten pohjalta sosiaalityössä voidaan ymmärtää entistä paremmin yksinäisyyden ja toiseuden kokemusten kokonaisvaltaisia vaikutuksia asiakkaiden elämään ja hyvinvointiin. Tulosten pohjalta sosiaalityössä voidaan myös pohtia keinoja yksinäisyyden ja toiseuden vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentui yksinäisyyden sekä toiseuden käsitteiden ympärille. Yksinäisyyttä tarkasteltiin syiden ja seurausten pohjalta sekä erilaisten yksinäisyysteorioiden kautta. Tutkielmassa keskeisimpänä yksittäisenä yksinäisyyteen liittyvänä teoriana oli Robert Weissin emotionaaliseen ja sosiaaliseen yksinäisyyteen paikantuva interaktionistinen yksinäisyysteoria. Toiseutta tarkasteltiin yleisenä ilmiönä ja tämän tutkielman kontekstissa. Tutkielmassa käytettiin fenomenologis-hermeneuttista tieteenfilosofista lähestymistapaa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin.
Analyysin pohjalta yksinäisyyden merkityskokonaisuuksia paikantui neljä, jotka olivat itsestä riippumaton ja lopullinen yksinäisyys, kielteistä puhetta tuottava yksinäisyys, omiin valintoihin pohjautuva yksinäisyys ja myönteinen ja voimaannuttava yksinäisyys. Toiseuden kokemuksia kuvaavia kokonaisuuksia löytyi kaksi, jotka olivat toiseus syrjäyttävänä kokemuksena sekä toiseus vääränlaisuutena.
Yksinäisyys näyttäytyi kirjoitelmissa pääasiassa kielteisenä ja ei- toivottuna. Yksinäisyys aiheutti kirjoittajille esimerkiksi surua, toivottomuutta, kielteisiä tunteita sekä huolta tulevaisuudesta. Yhtenä merkityskokonaisuutena paikantui yksinäisyyden myönteinen puoli ja sen voimaannuttava vaikutus yksilön elämässä. Toiseutta kuvaavina kokemuksina aineistosta paikantuivat syrjäyttävä ja vääränlaisuutta ilmentävä toiseus. Kirjoittajat kokivat ulkopuolisuuden tunnetta ja kokemusta, etteivät he olleet kelvollisia ja hyväksyttyjä omina itsenään.
Tutkielman tarkoitus oli lisätä tietoisuutta yksinäisyydestä ja toiseudesta sekä niiden vaikutuksista yksilön elämässä. Yksinäisyyttä ja toiseutta kokevia asiakkaita on kaikissa sosiaalityön asiakasryhmissä. Niinpä tutkielman tulosten pohjalta sosiaalityössä voidaan ymmärtää entistä paremmin yksinäisyyden ja toiseuden kokemusten kokonaisvaltaisia vaikutuksia asiakkaiden elämään ja hyvinvointiin. Tulosten pohjalta sosiaalityössä voidaan myös pohtia keinoja yksinäisyyden ja toiseuden vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]