Huolto- ja tapaamisriidat sosiaalityön palvelutarpeen arvioinnissa : kehysanalyyttinen tarkastelu
Pennala, Kaisa (2024)
Pennala, Kaisa
Lapin yliopisto
2024
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251723
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251723
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkastelee palvelutarpeen arviointia tekevien sosiaalityöntekijöiden muodostamia kehyksiä koskien huolto- ja tapaamisriidassa olevien perheiden kanssa työskentelyä. Pyrkimykseni on ollut kuvata huolto- ja tapaamisriitaperheiden kanssa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden työskentelyä sosiaalityöntekijöiden asettamien ja hyödyntämien kehysten kautta. Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat huolto- ja tapaamisriita, lapsen etu ja kehys. Kyseessä on laadullinen tutkimus, joka perustuu viiden sosiaalityöntekijän haastatteluun. Aineiston olen hankkinut Aila-tietoarkistosta ja olen hyödyntänyt tutkimuksen teoreettisena ja metodologisena pohjana Erving Goffmanin (1974) kehysanalyysia.
Sosiaalityöntekijät tulkitsevat huolto- ja tapaamisriitoihin liittyviä tilanteita lapsen ja perheen palvelutarpeen arvioinnissa yhden ison, ammatillisen kehyksen, kautta. Ammatillinen kehys sisältää viisi osakehystä, jotka muodostavat lomittain ammatillisen kokonaiskehyksen, jota sosiaalityöntekijät hyödyntävät työskentelyssään huolto- ja tapaamisriitaisten perheiden kanssa. Kehykset ovat tiiviisti suhteessa toisiinsa ja sosiaalityöntekijän on mahdollista hyödyntää kehyksiä päällekkäin, lomittain sekä siirtyä kehyksestä toiseen palvelutarpeen arviointia toteutettaessa.
Tutkimukseni johtopäätöksenä havaitsin moniammatillisen yhteistyön kehittämisen sekä kehittämiskohteiden edistämisen tarpeen suunniteltaessa huolto- ja tapaamisriitaisten perheiden palveluita sekä työskentelyä. Sosiaalityön näkökulmasta tutkimukseni vahvisti lapsen edun ja hyvinvoinnin merkitystä käytännön työssä.
Avainsanat: huolto- ja tapaamisriita, lapsen etu, kehys, kehysanalyysi.
Sosiaalityöntekijät tulkitsevat huolto- ja tapaamisriitoihin liittyviä tilanteita lapsen ja perheen palvelutarpeen arvioinnissa yhden ison, ammatillisen kehyksen, kautta. Ammatillinen kehys sisältää viisi osakehystä, jotka muodostavat lomittain ammatillisen kokonaiskehyksen, jota sosiaalityöntekijät hyödyntävät työskentelyssään huolto- ja tapaamisriitaisten perheiden kanssa. Kehykset ovat tiiviisti suhteessa toisiinsa ja sosiaalityöntekijän on mahdollista hyödyntää kehyksiä päällekkäin, lomittain sekä siirtyä kehyksestä toiseen palvelutarpeen arviointia toteutettaessa.
Tutkimukseni johtopäätöksenä havaitsin moniammatillisen yhteistyön kehittämisen sekä kehittämiskohteiden edistämisen tarpeen suunniteltaessa huolto- ja tapaamisriitaisten perheiden palveluita sekä työskentelyä. Sosiaalityön näkökulmasta tutkimukseni vahvisti lapsen edun ja hyvinvoinnin merkitystä käytännön työssä.
Avainsanat: huolto- ja tapaamisriita, lapsen etu, kehys, kehysanalyysi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]