Fenomenografinen tutkimus peruskoulun koulunkäynninohjaajien käsityksistä inklusiivisesta kasvatuksesta ja opetuksesta

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia, millaisia käsityksiä koulunkäynninohjaajilla on inklusiivisesta kasvatuksesta ja opetuksesta peruskouluissa. Lähdin tarkastelemaan aihealuetta lainsäädännöllisen ja inklusiivisen kasvatuksen ja opetuksen teoreettisen viitekehyksen kautta. Lisäksi tarkastelin koulunkäynninohjaajan roolia koulussa ja inklusiivisessa kasvatuksessa ja opetuksessa. Keräsin tutkielmani aineiston eläytymismenetelmän avulla, kehyskertomusten kautta, missä koulunkäynninohjaajat saivat vastata tarinanomaisesti. Sain 10 koulunkäynninohjaajan vastausta peruskouluista ympäri Suomen. Toteutin aineiston analysoinnin fenomenografisen analyysin kautta, aineistolähtöisesti sekä muodostaen merkitys- ja kuvauskategorioita.

Analyysini tulokset osoittavat, että koulunkäynninohjaajat määrittelevät inklusiivisen kasvatuksen ja opetuksen hyvin monipuolisesti ja värikkäästi. Osa tarkastelee sitä puhtaasti resurssikysymyksenä, mitä pitäisi lisätä sen onnistumisen takaamiseksi, kun taas osa vastaajista on sitä mieltä, että inklusiivinen kasvatus ja opetus toimii joissain kouluissa parhaillaan. Koulunkäynninohjaajat näkivät inklusiivisen kasvatuksen ja opetuksen pääsääntöisesti opetuksen järjestämiskeinoina sekä yhdistivät sen tyypillisesti erityisopetukseen ja erityisopetuksen oppilaisiin. Suurimmalla osalla koulunkäynninohjaajista oli käsitys, että inklusiivisen kasvatuksen ja opetuksen nimissä kolmiportaisen tuen piirissä opiskelevat oppilaat tuodaan yleisopetukseen ja heidän tehtävänään on saada heidät opiskelemaan onnistuneesti. Merkittävä osa koulunkäynninohjaajista painotti tiimityöskentelyä inklusiivisen koulutyön onnistumiseksi. Pohdin lopuksi, miten koulunkäynninohjaajien käsitykset vaihtelevat erilaisissa konteksteissa ja miten niitä voidaan tulkita teorian ja aiempien tutkimusten valossa.