”Se on hassu tilanne, et sä teet sun tulevaisuutta tajuamatta yhtään et sä teet sitä…” : lastensuojelun jälkihuolto tulevaisuuden elämiskenttien pääomien kasvualustana

Abstract

Pro Gradu -tutkielmassa tutkin lastensuojelun jälkihuollon merkityksellisyyttä kokemuksissa rakentuvana nuoren aikuisuuden ikävaiheessa 21–24. Tutkielmani teoreettisen viitekehyksen muodostavat ranskalaisen sosiologi Pierre Bourdieun habituksen, kentän ja pääoman käsitteet. Bourdieun käsitteet mahdollistavat empiiristen havaintojen ja käytännön käsitteellistämisen sekä yhteiskunnan rakenteiden ja lastensuojelun jälkihuollon tukitoimien lomittaisen tarkastelun yhteiskunnallisen nuoruuden ja muutokseen pyrkivän sosiaalityön näkökulmista.

Tutkimusaineistoni muodostuu kuudesta lastensuojelun kokemusasiantuntijan avoimesta haastattelusta. Tutkimuskysymykseni ovat: ”Millaisena nuoren aikuisen habitus näyttäytyy jälkihuollon yksilöllisillä ja yhteiskunnallisilla kentillä?” sekä ”Mitkä ovat jälkihuollon mahdollisuudet turvata tai kasvattaa nuoren pääomia tulevaisuuden elämiskentille jälkihuollosta itsenäistyneiden nuorten kokemuksissa?”. Tutkimukseni on fenomenologis-hermeneuttinen. Aineiston analyysimenetelmänä käytän teorialähtöistä sisällönanalyysia. Analysoin Bourdieun habituksen, kentän ja pääoman käsitteistöä vasten lastensuojelun jälkihuollon ja nuoren aikuisuuden merkityskokonaisuuksia. Tuloksista on havaittavissa jälkihuollon merkityksellisyys habituksen muovautumiselle nuoren aikuisuuden ikävaiheessa. Habituksen muovautuminen tapahtuu kokemuksissa kulttuurisen, taloudellisen ja sosiaalisen pääoman mahdollisuuksista, joiden kasvualustana jälkihuolto toimii. Jälkihuollon tukitoimien merkitys todentuu kokemuksissa yhteiskuntaan kiinnittymisestä jälkihuollon aikaisilla ja tulevaisuuden elämiskentillä. Kiinnittymisen kokemuksilla on yhteys nuoren identiteettiin ja se voi heijastua myös heidän kokemukseensa omasta paikasta yhteiskunnassa ja sen sosiaalisissa hierarkioissa.

Lastensuojelusta ja erityisesti jälkihuollosta tuotettava tutkimustieto on ensisijaisen tärkeää, sillä tieteellisellä tiedolla voidaan vahvistaa tai kyseenalaistaa yhteiskunnallista päätöksentekoa, lainsäädäntöä ja vallitsevaa arvomaailmaa. Tutkimustiedon tuottaminen on tärkeää silloinkin, kun hallitus perustelee lastensuojeluun kohdistamiaan toimenpiteitä ja lakimuutoksia taloudellisilla perusteilla. Talouteen painottuvassa päätöksenteossa yhteiskunnallisen tutkimuksen on löydettävä käsitteitä ja teorioita, jotka ovat suhteutettavissa yhteiskunnassa vallalla olevaan politiikkaan ja arvomaailmaan, jotta yhteiskuntatieteellinen ja sosiaalinen näkökulma saavat tosiasiallisen mahdollisuuden vaikuttaa.