Johtavien terveyssosiaalityöntekijöiden näkemyksiä terveyssosiaalityöhön kohdistuvista muutoksista hyvinvointialueilla
Koivisto, Ulla (2024)
Koivisto, Ulla
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061352489
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061352489
Tiivistelmä
Vuoden 2023 alussa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Saman vuoden syksyllä uutisoitiin hyvinvointialueiden suunnitelmista organisoida terveydenhuollon sosiaalityötä uudella tavalla. Uudelleen organisoinnin tarkoituksena on siirtää sosiaalityöntekijäresursseja terveydenhuollosta sosiaalihuollon toimialueille. Lisäksi tarkoituksena on liittää terveydenhuollon sosiaalityöhön joitakin sosiaalihuollon tehtäviä, kuten palvelutarpeen arviointia ja päätöksentekoa.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää johtavien terveyssosiaalityöntekijöiden näkemyksiä terveyssosiaalityöhön kohdistuvista muutoksista. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää johtavaa terveyssosiaalityöntekijää. Haastattelumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastateltavat henkilöt tulivat eri puolilta Suomea eri hyvinvointialueilta ja toimivat esihenkilötehtävissä terveyssosiaalityöntekijöistä ja tai sosiaaliohjaajista koostuvissa tiimeissä.
Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Lisäksi analyysissä on hyödynnetty SWOT-analyysimallia, jonka pohjalta analyysi on jäsennetty vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin. Kutakin nelikentän ulottuvuutta käsitellään asiakkaan, työntekijän ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Vahvuuksia ja heikkouksia tarkastellaan terveyssosiaalityön nykytilanteen näkökulmasta. Mahdollisuuksia ja uhkia tarkastellaan puolestaan tulevaisuuden kontekstissa.
Tutkimuksen perusteella johtavat terveyssosiaalityöntekijät näkevät nykyisen tilanteen vahvuutena oikea-aikaisen ja varhaisen tuen tarjoamisen sekä työntekijöiden fyysisen sijainnin lähellä terveydenhuollon yksiköitä. Nykyisen tilanteen heikkoutena koetaan terveyssosiaalityön heikko asema ja lainsäädännöllisen suojan puuttuminen. Muutoksen mahdollisuutena nähdään yhteistyön tiivistäminen, päällekkäisen työn vähentäminen, sosiaaliohjaajien roolin tarkasteleminen sekä joidenkin sosiaalihuollon tehtävien liittäminen osaksi terveyssosiaalityön tehtäviä. Terveyssosiaalityöhön kohdistuvissa muutoksissa uhkina koetaan ennaltaehkäisevän, varhaisen ja oikea-aikaisen tuen väheneminen, jonka myötä asiakkaiden avunsaanti heikentyy sekä ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Terveyssosiaalityön supistuminen tulee kuormittamaan sosiaalihuollon palveluita. Muutossuunnitelmat nähdään lyhytnäköisenä, tietoon perustumattomina ratkaisuina, joita toteutetaan ilman vaikutusten arviointia.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää johtavien terveyssosiaalityöntekijöiden näkemyksiä terveyssosiaalityöhön kohdistuvista muutoksista. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla seitsemää johtavaa terveyssosiaalityöntekijää. Haastattelumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastateltavat henkilöt tulivat eri puolilta Suomea eri hyvinvointialueilta ja toimivat esihenkilötehtävissä terveyssosiaalityöntekijöistä ja tai sosiaaliohjaajista koostuvissa tiimeissä.
Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaattein. Lisäksi analyysissä on hyödynnetty SWOT-analyysimallia, jonka pohjalta analyysi on jäsennetty vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin. Kutakin nelikentän ulottuvuutta käsitellään asiakkaan, työntekijän ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Vahvuuksia ja heikkouksia tarkastellaan terveyssosiaalityön nykytilanteen näkökulmasta. Mahdollisuuksia ja uhkia tarkastellaan puolestaan tulevaisuuden kontekstissa.
Tutkimuksen perusteella johtavat terveyssosiaalityöntekijät näkevät nykyisen tilanteen vahvuutena oikea-aikaisen ja varhaisen tuen tarjoamisen sekä työntekijöiden fyysisen sijainnin lähellä terveydenhuollon yksiköitä. Nykyisen tilanteen heikkoutena koetaan terveyssosiaalityön heikko asema ja lainsäädännöllisen suojan puuttuminen. Muutoksen mahdollisuutena nähdään yhteistyön tiivistäminen, päällekkäisen työn vähentäminen, sosiaaliohjaajien roolin tarkasteleminen sekä joidenkin sosiaalihuollon tehtävien liittäminen osaksi terveyssosiaalityön tehtäviä. Terveyssosiaalityöhön kohdistuvissa muutoksissa uhkina koetaan ennaltaehkäisevän, varhaisen ja oikea-aikaisen tuen väheneminen, jonka myötä asiakkaiden avunsaanti heikentyy sekä ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Terveyssosiaalityön supistuminen tulee kuormittamaan sosiaalihuollon palveluita. Muutossuunnitelmat nähdään lyhytnäköisenä, tietoon perustumattomina ratkaisuina, joita toteutetaan ilman vaikutusten arviointia.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]