Rahankeräysrikosten tulkintaongelmat
Piirainen, Ulriikka (2024)
Piirainen, Ulriikka
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061955758
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061955758
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, täyttääkö rahankeräyslain (863/2019) 36 §:n rahankeräysrikkomussäännös sekä rikoslain (864/2019) 17 luvun 16 c §:n rahankeräysrikossäännös laillisuusperiaatteeseen sisältyvän täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukseen. Lisäksi tutkielmassa perehdytään rahankeräyslain säännösten, erityisesti rikossäännösten kannalta relevanttien säännösten, tulkintaan liittyviin ongelmiin.
Rahankeräyssääntely on ajankohtainen aihe, sillä nykyinen rahankeräyslaki tuli voimaan 01.03.2020. Näin ollen sääntely on uutta ja oikeuskäytäntöä löytyy vain vähän. Ylipäänsä rahankeräyssääntely etenkin rahankeräysrikosten osalta on todella vähän tutkittua. Rahankeräyslain muutoksen yhteydessä säädettiin rahankeräysrikkomuksena rangaistavaksi rahankeräykseen liittyvien hallinnollisten määräysten rikkominen. Samalla muutettiin rikoslain 17 luvun 16 c §:n mukaisen rahankeräysrikoksen tunnusmerkistöä. Säännökset ovat osaltaan blankotekniikalla toteutettuja, minkä vuoksi tutkielmassa keskitytään myös aineellisen oikeuden puolella oleviin viittaussäännöksiin. Osaltaan säännöksissä ilmenevät ongelmat johtuvatkin juuri blankotekniikan käytöstä.
Suomen perustuslain (731/1999) 8 §:ssä säädetään rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta. Säännöksen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä laissa on säädetty. Laillisuusperiaatteen katsotaan sisältävän täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukseen, jonka mukaan rangaistussäännöksiltä edellytetään, että lainsäädäntö on riittävän täsmällistä.
Rahankeräyssääntely on ajankohtainen aihe, sillä nykyinen rahankeräyslaki tuli voimaan 01.03.2020. Näin ollen sääntely on uutta ja oikeuskäytäntöä löytyy vain vähän. Ylipäänsä rahankeräyssääntely etenkin rahankeräysrikosten osalta on todella vähän tutkittua. Rahankeräyslain muutoksen yhteydessä säädettiin rahankeräysrikkomuksena rangaistavaksi rahankeräykseen liittyvien hallinnollisten määräysten rikkominen. Samalla muutettiin rikoslain 17 luvun 16 c §:n mukaisen rahankeräysrikoksen tunnusmerkistöä. Säännökset ovat osaltaan blankotekniikalla toteutettuja, minkä vuoksi tutkielmassa keskitytään myös aineellisen oikeuden puolella oleviin viittaussäännöksiin. Osaltaan säännöksissä ilmenevät ongelmat johtuvatkin juuri blankotekniikan käytöstä.
Suomen perustuslain (731/1999) 8 §:ssä säädetään rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta. Säännöksen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä laissa on säädetty. Laillisuusperiaatteen katsotaan sisältävän täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimukseen, jonka mukaan rangaistussäännöksiltä edellytetään, että lainsäädäntö on riittävän täsmällistä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4444]