Kunnolliset, kurjat ja avuttomat : työttömät kansanedustajien puheissa
Baarman, Nea-Bettina (2024)
Baarman, Nea-Bettina
Lapin yliopisto
2024
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062055796
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062055796
Tiivistelmä
Syksyllä 2017 eduskunnassa käytiin keskusteluja Sipilän hallituksen esittämästä aktiivimallista. Aktiivimallikeskustelussa nousi erilaisia tapoja puhua työttömistä, työttömyydestä ja työttömyyden hoitamisesta yhteiskunnallisella tasolla. Tämä pro gradu - tutkielma keskittyy löytämään diskursseja kansanedustajien puheista ja luomaan analyysiä, miten työttömiä kuvataan päättäjien puheissa. Tutkielma täyttää tutkimusaukon sosiaalityössä, jossa tarkastellaan sosiaalipolitiikasta päättävien näkemyksiä yhteiskunnan marginaalissa elävistä. Suomalainen sosiaalityö pohjautuu vahvasti suomessa byrokratiaan ja lainsäädännön luomiin raameihin. Kansanedustajat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa sosiaalipolitiikan ja lainsäädännön raamien luojia ja kehittäjiä, jonka vuoksi tutkimuskysymys on sosiaalityön tutkimuksen kentällä tuore ja tarpeellinen.
Tutkimyskysymykseni on, miten työttömät kuvataan kansanedustajien puheissa ja millaista sosiaalista todellisuutta se kuvantaa. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu syksyn 2017 kolmesta eduskunnan täysistunnon valmiiksi litteroiduista kananedustajien pitämistä puheista. Puheita on analysoitu kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Analysoin aineistoa ja lähestyn tutkimuskysymystä sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, joka viittaa todellisuuden sosiaaliseen rakentumiseen. Sosiaalinen konstruktionismi on toimiva lähestymistapa tutkimukseen, sillä se tukee diskurssianalyysiä löytämään analyysistä sanojen, diskurssien ja ilmaisujen taakse kätkeytyviä valtasuhteita, oletuksia ja odotuksia.
Tuloksissa nousi esille kolme erillistä diskurssia työttömistä: aktiiviset ja kunnolliset työttömät -diskurssi, kurjat ja sanktioidut työttömät -diskurssi ja avuttomat ja haavoittuvat työttömät - diskurssi. Hegemoniassa korkeimmaksi diskurssiksi nousi kurjat ja sanktioidut työttömät - diskurssi, joka korostaa aineiston luonnetta kaikista parhaiten; kansanedustajat toivat esille puheissaan työttömien olevan tavalla tai toisella osa järjestelmää, jossa heitä ohjataan ylhäältä päin yhteisen yhteiskunnallisen hyvän edistämiseksi. Työttömyyteen liitettiin runsaasti erilaisia mielikuvia, kuten laiskuutta, vilpillisyyttä, arveluttavaa moraalia ja toisaalta paljon inhimillistä kärsimystä. Inhimillistä kärsimystä kuvattiin työttömyyteen liitettävien oheisten sosiaalisten ongelmien kautta, kuten päihdeongelman, mielenterveysongelmien ja ylisukupolvisuuden kautta.
Tutkimyskysymykseni on, miten työttömät kuvataan kansanedustajien puheissa ja millaista sosiaalista todellisuutta se kuvantaa. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka aineisto koostuu syksyn 2017 kolmesta eduskunnan täysistunnon valmiiksi litteroiduista kananedustajien pitämistä puheista. Puheita on analysoitu kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Analysoin aineistoa ja lähestyn tutkimuskysymystä sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta, joka viittaa todellisuuden sosiaaliseen rakentumiseen. Sosiaalinen konstruktionismi on toimiva lähestymistapa tutkimukseen, sillä se tukee diskurssianalyysiä löytämään analyysistä sanojen, diskurssien ja ilmaisujen taakse kätkeytyviä valtasuhteita, oletuksia ja odotuksia.
Tuloksissa nousi esille kolme erillistä diskurssia työttömistä: aktiiviset ja kunnolliset työttömät -diskurssi, kurjat ja sanktioidut työttömät -diskurssi ja avuttomat ja haavoittuvat työttömät - diskurssi. Hegemoniassa korkeimmaksi diskurssiksi nousi kurjat ja sanktioidut työttömät - diskurssi, joka korostaa aineiston luonnetta kaikista parhaiten; kansanedustajat toivat esille puheissaan työttömien olevan tavalla tai toisella osa järjestelmää, jossa heitä ohjataan ylhäältä päin yhteisen yhteiskunnallisen hyvän edistämiseksi. Työttömyyteen liitettiin runsaasti erilaisia mielikuvia, kuten laiskuutta, vilpillisyyttä, arveluttavaa moraalia ja toisaalta paljon inhimillistä kärsimystä. Inhimillistä kärsimystä kuvattiin työttömyyteen liitettävien oheisten sosiaalisten ongelmien kautta, kuten päihdeongelman, mielenterveysongelmien ja ylisukupolvisuuden kautta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4368]