Suomalaisen tanssin vapaan kentän ammattilaisten tekemä tuloton työ : miljoonien vuotuinen lahja yhteiskunnalle
Koskela, Anna (2024)
Koskela, Anna
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061653217
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061653217
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee suomalaisen tanssin vapaan kentän tekemää tulotonta ammattityötä. Terminä tuloton työ kuvaa työryhmä- ja apurahatyön todellisuutta paremmin kuin palkaton työ, joka viittaa työnantajan ja työsuhteen olemassaoloon.
Työpäiväkirjamuotoinen aineisto on kerätty kuusi kuukautta kestäneen seurantajakson aikana vuonna 2022. Aineistonkeruuseen osallistui kahdeksan taiteilijaa, jotka dokumentoivat seurantajaksolla tekemänsä ammattityön määrän sekä erittelivät kokonaistuntimäärästä tulolliset ja tulottomat tunnit. Aineistossa 42 % eli 2467 h tehdystä ammattityöstä on tulotonta. Numeerista aineistoa täydentävät neljän osallistujan haastattelut.
Aineistossa esiintyvä tulottoman työn määrä yleistettynä alan ammattijärjestön, Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST:n noin tuhanteen jäseneen tekee näkyväksi miten pelkästään tanssin vapaa kenttä antaa vuosittain työpanoksena yhteiskunnalle lahjaksi 8 – 13,5 miljoonaa euroa. Tutkielmassa käytetyt laskentatavat ovat tuloton työ muunnettuna valtion taiteilija-apurahaksi sekä työehtosopimuksen minimin mukaiseksi palkaksi lomarahoineen, palkansaajan ja -maksajan näkökulmista.
Tanssin ammattilaisten työelämän todellisuuteen kuuluu prekaari työmarkkina-asema, jota työlainsäädäntö, sosiaaliturvajärjestelmä ja työvoimaviranomainen eivät joko tunnista tai tunnistavat väärin. Aineistossani sosiaaliturva on merkittävä osa taiteilijoiden tulonmuodostusta.
Haastatteluaineistosta nousee selkeästi esille, miten työvoimaviranomaisten kanssa asioiminen koetaan raskaaksi. Asiointi ymmärretään osana työttömyysturvajärjestelmää pakolliseksi, mutta samalla hyödyttömyydessään kuormittavaksi osaksi työelämää.
Aineistonkeruuseen osallistuneet taiteilijat ovat monitaitoisia. Kaikkien työnkuvaan tanssin parissa on kuulunut muutakin kuin omaa ydinosaamista vastaavaa työtä. Yleisin ydinosaamisen ulkopuolelle sijoittuva työ on tuotantoa tai sen eri osa-alueita, kuten rahoituksen hankkimista ja raportointia, mutta joukossa on myös puku- ja valosuunnittelua, viestintää ja markkinointia. Lisäksi kaikilla on työkokemusta vähintään yhdeltä muulta toimialalta.
Haastatteluaineistosta käy ilmi, että vaikka tulottoman työn määrä ei yllättänyt yhtäkään haastateltua, kokivat he sen silti pysäyttäväksi. Aineisto viittaa myös siihen, että kiinnittyminen tulottoman työn normatiivisuuden mahdollistavaan toimintakulttuuriin alkaa jo tanssikouluympäristössä.
Työpäiväkirjamuotoinen aineisto on kerätty kuusi kuukautta kestäneen seurantajakson aikana vuonna 2022. Aineistonkeruuseen osallistui kahdeksan taiteilijaa, jotka dokumentoivat seurantajaksolla tekemänsä ammattityön määrän sekä erittelivät kokonaistuntimäärästä tulolliset ja tulottomat tunnit. Aineistossa 42 % eli 2467 h tehdystä ammattityöstä on tulotonta. Numeerista aineistoa täydentävät neljän osallistujan haastattelut.
Aineistossa esiintyvä tulottoman työn määrä yleistettynä alan ammattijärjestön, Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST:n noin tuhanteen jäseneen tekee näkyväksi miten pelkästään tanssin vapaa kenttä antaa vuosittain työpanoksena yhteiskunnalle lahjaksi 8 – 13,5 miljoonaa euroa. Tutkielmassa käytetyt laskentatavat ovat tuloton työ muunnettuna valtion taiteilija-apurahaksi sekä työehtosopimuksen minimin mukaiseksi palkaksi lomarahoineen, palkansaajan ja -maksajan näkökulmista.
Tanssin ammattilaisten työelämän todellisuuteen kuuluu prekaari työmarkkina-asema, jota työlainsäädäntö, sosiaaliturvajärjestelmä ja työvoimaviranomainen eivät joko tunnista tai tunnistavat väärin. Aineistossani sosiaaliturva on merkittävä osa taiteilijoiden tulonmuodostusta.
Haastatteluaineistosta nousee selkeästi esille, miten työvoimaviranomaisten kanssa asioiminen koetaan raskaaksi. Asiointi ymmärretään osana työttömyysturvajärjestelmää pakolliseksi, mutta samalla hyödyttömyydessään kuormittavaksi osaksi työelämää.
Aineistonkeruuseen osallistuneet taiteilijat ovat monitaitoisia. Kaikkien työnkuvaan tanssin parissa on kuulunut muutakin kuin omaa ydinosaamista vastaavaa työtä. Yleisin ydinosaamisen ulkopuolelle sijoittuva työ on tuotantoa tai sen eri osa-alueita, kuten rahoituksen hankkimista ja raportointia, mutta joukossa on myös puku- ja valosuunnittelua, viestintää ja markkinointia. Lisäksi kaikilla on työkokemusta vähintään yhdeltä muulta toimialalta.
Haastatteluaineistosta käy ilmi, että vaikka tulottoman työn määrä ei yllättänyt yhtäkään haastateltua, kokivat he sen silti pysäyttäväksi. Aineisto viittaa myös siihen, että kiinnittyminen tulottoman työn normatiivisuuden mahdollistavaan toimintakulttuuriin alkaa jo tanssikouluympäristössä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4513]