Painavat syyt velkajärjestelyssä
Salmi, Patrick (2024)
Salmi, Patrick
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056691
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056691
Tiivistelmä
Yksityishenkilön velkajärjestely on moderniin insolvenssioikeuteen kuuluva rehabilitaatiomenettely, jonka tavoitteena on palauttaa ylivelkaantuneen henkilön taloudellinen toimintakyky. Velkajärjestelyn henkilöpiiriä on pyritty rajaamaan VJL 10 §:ssä säädetyin esteperustein. Tämä tutkielma käsittelee yksityishenkilön velkajärjestelyn myöntämistä yleisestä esteestä huolimatta VJL 10 a §:ssä tarkoitetuilla painavilla syillä. Tutkimuksen tavoitteena on käytännöllisen lainopin menetelmin selvittää VJL 10 a §:n merkityssisältöä, eli esittää kyseisestä säännöksestä tulkintakannanotto.
Työssä esitellään ensin lyhyesti velkajärjestelyn taustaa ja velkajärjestelymenettelyn pääpiirteet Suomessa. VJL 10 a §:n merkityssisältöä selvitetään sekä normatiivisin että empiirisin keinoin. Tutkielman empiirinen osa kohdistuu vuoden 2023 aikana annettuihin Helsingin hovioikeuden ratkaisuihin, joissa VJL 10 a §:ää on sovellettu. Tutkimusote on lähtökohtaisesti laadullista, mutta siinä on myös määrällisiä elementtejä. Tutkielmassa esitellään myös Ruotsin velkajärjestelyprosessia ja verrataan sitä soveltuvin osin Suomeen, minkä takia työssä käytettyihin tutkimusmetodeihin kuuluu myös oikeusvertailu.
VJL 10 a §:n mukaan velkajärjestely voidaan 10 §:ssä säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen erityisesti huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että velallisen riittäväksi katsotut toimet velkojensa maksamiseksi ovat yhdessä tarpeeksi pitkään kuluneen ajan kanssa ehdoton kriteeri velkajärjestelyn myöntämiseksi VJL 10 a §:n nojalla. Muiden säännöksessä mainittujen seikkojen osalta tuomioistuinten perusteluissa on havaittavissa epäselvyyttä ja osittaista päällekkäisyyttä, joka on omiaan vaarantamaan velallisten yhdenvertaisen kohtelun.
Tutkielmassa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että VJL 10 a §:ssä nimetyt seikat olisivat ainoastaan velkaantumisen moitittavuus, velallisen toimet velkojen maksamiseksi sekä velkaantumisesta kulunut aika. Lisäksi jatkotutkimuksissa kehotetaan tarkastelemaan tarkemmin työssä esiin nousseiden Suomen ja Ruotsin velkajärjestelyprosessien erojen hyötyjä ja haittoja.
Työssä esitellään ensin lyhyesti velkajärjestelyn taustaa ja velkajärjestelymenettelyn pääpiirteet Suomessa. VJL 10 a §:n merkityssisältöä selvitetään sekä normatiivisin että empiirisin keinoin. Tutkielman empiirinen osa kohdistuu vuoden 2023 aikana annettuihin Helsingin hovioikeuden ratkaisuihin, joissa VJL 10 a §:ää on sovellettu. Tutkimusote on lähtökohtaisesti laadullista, mutta siinä on myös määrällisiä elementtejä. Tutkielmassa esitellään myös Ruotsin velkajärjestelyprosessia ja verrataan sitä soveltuvin osin Suomeen, minkä takia työssä käytettyihin tutkimusmetodeihin kuuluu myös oikeusvertailu.
VJL 10 a §:n mukaan velkajärjestely voidaan 10 §:ssä säädetystä esteestä huolimatta myöntää, jos siihen on painavia syitä ottaen erityisesti huomioon velallisen toimet velkojen maksamiseksi, velkaantumisesta kulunut aika ja muut velallisen olosuhteet sekä velkajärjestelyn merkitys velallisen ja velkojien kannalta. Tutkielman keskeisenä johtopäätöksenä on, että velallisen riittäväksi katsotut toimet velkojensa maksamiseksi ovat yhdessä tarpeeksi pitkään kuluneen ajan kanssa ehdoton kriteeri velkajärjestelyn myöntämiseksi VJL 10 a §:n nojalla. Muiden säännöksessä mainittujen seikkojen osalta tuomioistuinten perusteluissa on havaittavissa epäselvyyttä ja osittaista päällekkäisyyttä, joka on omiaan vaarantamaan velallisten yhdenvertaisen kohtelun.
Tutkielmassa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että VJL 10 a §:ssä nimetyt seikat olisivat ainoastaan velkaantumisen moitittavuus, velallisen toimet velkojen maksamiseksi sekä velkaantumisesta kulunut aika. Lisäksi jatkotutkimuksissa kehotetaan tarkastelemaan tarkemmin työssä esiin nousseiden Suomen ja Ruotsin velkajärjestelyprosessien erojen hyötyjä ja haittoja.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]