Syytesidonnaisuuden tulkintalinja ja mahdollisuudet sen lieventämiseen
Kuusela, Tonja (2024)
Kuusela, Tonja
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056708
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024062056708
Tiivistelmä
Syytesidonnaisuus tarkoittaa sitä, että tuomioistuin saa tuomita vain siitä teosta, josta syyttäjä on vaatinut rangaistusta. Tuomioistuin ei ole sidottu rikosnimikkeeseen eikä lainkohtaan, jonka nojalla rangaistusta on vaadittu. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia syytesidonnaisuuden tulkintalinjaa. Erityisesti on tarkoitus tutkia sitä, onko syytesidonnaisuuden tiukka noudattaminen mennyt liian pitkälle ja voidaanko tulkintalinjaa lieventää. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavalla syytesidonnaisuutta tulee tulkita, jotta voidaan taata sekä rikosvastuun toteutuminen, että vastaajan puolustautumismahdollisuudet. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, missä määrin tuomari voi materiaalisella prosessinjohdolla vaikuttaa syyttäjän esittämään teonkuvaukseen.
Tutkimus on toteutettu lainopillisin keinoin. Tutkimuksessa on käytetty aineistona pääasiassa kotimaista lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä -kirjallisuutta. Tutkimuksessa suoritetaan oikeusvertailu Ruotsissa ja Norjassa noudatettuun syytesidonnaisuuden tulkintamalliin. Oikeusvertailun osalta on hyödynnetty sekä ruotsalaista, että norjalaista oikeuskirjallisuutta ja -käytäntöä.
Tutkimuksessa havaittiin, että syytesidonnaisuuden tulkintalinjasta on kehittynyt äärimmäisen tiukka. Syytesidonnaisuus on keskeisimpiä suomalaiseen rikosprosessiin kuuluvia periaatteita ja sillä on iso merkitys vastaajan puolustautumismahdollisuuksien turvaamisessa. Sen äärettömän tiukalle noudattamiselle ei kuitenkaan ole rationaalisia perusteita, sillä tutkimuksessa havaittiin, että vastaajan oikeusturva voidaan turvata hieman lievemmälläkin otteella.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, milloin tulkintalinjaa on mahdollista lieventää. Mahdollisuudet siihen ovat esimerkiksi silloin, kun kyse on vastaajan itse esiin tuomista seikoista sekä joissakin muissa yksinkertaisissa tilanteissa. On syytä korostaa, että jokaisessa esitetyssä tilanteessa lievempi tulkintalinja edellyttää kontradiktorisen periaatteen toteutumista täysimääräisesti. Toisaalta tuomioistuimen materiaalisella prosessinjohdolla on mahdollista ehkäistä tiukasta syytesidonnaisuuden tulkinnasta aiheutuvia ongelmia. Näitä funktioita, siis lievempää tulkintalinjaa ja materiaalista prosessinjohtoa, voidaan toteuttaa myös yhdessä. Näin ollen ei ole tarpeen, eikä toisaalta edes mahdollista, määritellä yksiselitteisiä linjoja siihen, kuinka syytesidonnaisuutta tulee tulkita.
Tutkimus on toteutettu lainopillisin keinoin. Tutkimuksessa on käytetty aineistona pääasiassa kotimaista lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskäytäntöä sekä -kirjallisuutta. Tutkimuksessa suoritetaan oikeusvertailu Ruotsissa ja Norjassa noudatettuun syytesidonnaisuuden tulkintamalliin. Oikeusvertailun osalta on hyödynnetty sekä ruotsalaista, että norjalaista oikeuskirjallisuutta ja -käytäntöä.
Tutkimuksessa havaittiin, että syytesidonnaisuuden tulkintalinjasta on kehittynyt äärimmäisen tiukka. Syytesidonnaisuus on keskeisimpiä suomalaiseen rikosprosessiin kuuluvia periaatteita ja sillä on iso merkitys vastaajan puolustautumismahdollisuuksien turvaamisessa. Sen äärettömän tiukalle noudattamiselle ei kuitenkaan ole rationaalisia perusteita, sillä tutkimuksessa havaittiin, että vastaajan oikeusturva voidaan turvata hieman lievemmälläkin otteella.
Tutkimuksessa havaittiin, ettei ole olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, milloin tulkintalinjaa on mahdollista lieventää. Mahdollisuudet siihen ovat esimerkiksi silloin, kun kyse on vastaajan itse esiin tuomista seikoista sekä joissakin muissa yksinkertaisissa tilanteissa. On syytä korostaa, että jokaisessa esitetyssä tilanteessa lievempi tulkintalinja edellyttää kontradiktorisen periaatteen toteutumista täysimääräisesti. Toisaalta tuomioistuimen materiaalisella prosessinjohdolla on mahdollista ehkäistä tiukasta syytesidonnaisuuden tulkinnasta aiheutuvia ongelmia. Näitä funktioita, siis lievempää tulkintalinjaa ja materiaalista prosessinjohtoa, voidaan toteuttaa myös yhdessä. Näin ollen ei ole tarpeen, eikä toisaalta edes mahdollista, määritellä yksiselitteisiä linjoja siihen, kuinka syytesidonnaisuutta tulee tulkita.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4405]