Toimintatutkimus kulttuurin asenteellisen saavutettavuuden parantamisesta palvelumuotoilulla

Abstract

Tutkimukseni lähtökohtana on viimeaikainen taiteen ja kulttuurin merkityksen sekä kustannusten ympärillä käyty keskustelu, joka osoittaa, että kaikki eivät koe näitä aiheita merkityksellisiksi. Lisäksi kulttuurin kuluttaminen vaikuttaa Suomessa rajoittuvan yhä valikoituneelle joukolle. Työn tavoitteena on madaltaa kulttuuripalveluihin osallistumisen kynnystä ja vaikuttaa kulttuurisen osallistumattomuuden taustalla oleviin asenteisiin, jotta taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset jakautuisivat laajemmalle osalle ihmisiä.

Tutkimus on laadullinen toimintatutkimus, jossa hyödynsin palvelumuotoilun prosessia ja menetelmiä — luotaintutkimusta ja työpajaa. Luotaintutkimuksella kerättyä aineistoa analysoin sisällönanalyyttisesti teemoitellen, ja johdin persoonatyökaluja kulttuuritoimijoille suunnattuun yhteiskehittämisen työpajaan. Työpajan tavoitteena oli pohtia asenteellista saavutettavuutta ja ideoida tapoja tehdä kulttuuripalveluista lähestyttävämpiä kulttuurisesti passiivisten kohderyhmälle.

Tutkimustyö osoitti, että osallistavat toimenpiteet tavoittavat usein jo valmiiksi aktiiviset yksilöt ja että "kulttuurisesti passiiviset" muodostavat moninaisen ryhmän. Havaintojen myötä on todettava, että ”passiivisuus” on tässä kontekstissa osittain metodologinen konstruktio. Tutkimuksen edetessä kävi myös ilmi, että työni tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat laajemmat yhteiskunnalliset haasteet. Lisäksi tutkimus osoitti, että palvelumuotoilun menetelmät voivat tarjota olemassa olevaa tietoa rikastuttavia lähestymistapoja kulttuurisen passiivisuuden tutkimukseen.

Tutkimukseni osoitti, että kulttuuripalveluiden saavutettavuuden parantamiseksi on olennaista ottaa huomioon yksilöiden asenteet ja kokemukset, joihin erityisesti sosioekonomiset tekijät ja institutionaalinen painolasti voivat vaikuttaa.

The starting point of my research is the recent debate surrounding the significance and costs of art and culture, which indicates that not everyone perceives these topics as meaningful. Furthermore, cultural consumption in Finland seems to be limited to a select group of individuals. The aim of the study is to lower the threshold for participation in cultural services and influence the attitudes underlying cultural non-participation, thus ensuring that the welfare effects of art and culture are divided more widely among people.

The research is a qualitative action research utilizing the service design process and methods — probe study and workshop. The data collected through the probe study was analyzed thematically using content analysis, and from the probe materials I derived persona tools for a co-creation workshop aimed at cultural actors. The goal of the workshop was to reflect on attitudinal accessibility and ideate ways to make cultural services more approachable for culturally passive target group.

The study revealed that participatory measures often reach individuals who are already active, and that "culturally passive" individuals are a diverse group. It became evident during the study that "passivity" is partly a “methodological construct” in this context. Furthermore, the research showed that achieving the goals of my work are complicated by broader societal challenges. Additionally, the study demonstrated that service design methods can offer enriching approaches in to researching cultural passivity.

My research highlighted the importance of considering individuals attitudes and experiences in improving the accessibility of cultural services, particularly given the influence of socio-economic factors and institutional weight.