Oman työn muotoilulla kohti työhyvinvointia : työpajamalli kirjastoille

Abstract

Tämän laadullisen tutkimuksen tavoitteena oli kehittää työhyvinvointia muotoilun menetelmin kirjastossa. Tutkimuksen aikana kehitettiin ja toteutettiin työpajoja, jossa osallistujat pohtivat työajan hallinnan, työn priorisoinnin ja työn merkityksellisyyden kysymyksiä.

Tutkimuksen taustalla vaikuttavat digitalisaation ja väestön ikääntymisen trendit. Työn intensiivistymisen ilmiö näkyy myös kirjastojen arjessa. Julkiselle sektorille kohdistuu tällä hetkellä paljon säästämisen ja tehostamisen paineita. Oman työn muotoilu on tärkeä taito, joka voi vaikuttaa työhyvinvointiin positiivisesti.

Tutkimuskysymys oli, miten muotoilun menetelmiä voidaan käyttää työn muotoilussa, erityisesti työajan hallinnan näkökulmasta. Tutkimuksen tarve nousi tutkielman tekijän omista havainnoista työssään, mikä loi halun työelämän kehittämiseen tässä toimintatutkimuksessa.

Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle muodostavat työhyvinvointi, muotoiluajattelu, positiivinen muotoilu ja työn muotoilu. Tutkielmassa ja työpajoissa hyödynnettiin palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun työkaluja ja ajattelutapaa.

Kirjastojen työntekijöille järjestettiin kaksi työpajaa, joiden tavoitteena oli kannustaa osallistujia oman työnsä muotoiluun ja keskustella aiheesta yhdessä. Tietoa kerättiin havainnoimalla toimintaa työpajoissa, keräämällä palautetta työpajojen osallistujilta sekä haastattelemalla yhtä osallistujaa.

Tutkimuksen tuloksena syntyi työn muotoilun työpajamalli kirjastojen henkilökunnalle sekä työpajaan kuuluva tehtävämateriaali. Työpajamallia testattiin ja paranneltiin tutkimusprosessin aikana. Työpajoissa vahvimmin esiin nousseet haasteet olivat sälätyö, keskeytykset ja keskittymistä vaativan työn aikatauluttaminen.

Työn muotoilun mahdollisuudet kirjastotyössä ovat merkityksellisyyden tunteen vahvistaminen ja sälätyön negatiivisiin vaikutuksiin puuttuminen. Työpajamalli tarjoaa menetelmän keskusteluun ajanhallinnasta ja työn priorisoinnista työyhteisöissä.

The aim of this qualitative study was to develop well-being at work using design thinking methods in a library. During the study, workshops were developed and implemented in which participants reflected on issues of time management, work prioritisation and work meaningfulness.

The study is influenced by the trends of digitalisation and ageing populations. The phenomenon of work intensification is also reflected in the everyday life of libraries. The public sector is currently under intense pressure to save and become more efficient. Designing one's own work is an important skill that can have a positive impact on well-being at work.

The research question was how design thinking methods can be used in job design, especially from the point of view of time management. The need for research arose from the thesis author's own observations in her work, which created a desire for work design in this action research.

The theoretical framework for the research is formed by well-being at work, design thinking, positive design and work design. The study and the workshops used the tools and mindset of service design and design thinking.

Two workshops were organised for library staff to encourage them to design their own work and to discuss the topic together. Data was collected by observing the workshops, collecting feedback from workshop participants and interviewing one participant.

As a result of the research, a job crafting workshop template for library staff and a workshop assignment material were created. The workshop model was tested and improved during the research process. The challenges that emerged most strongly in the workshops were illegitimate tasks, interruptions and scheduling work that requires concentration.

The potential of job crafting in library work is to strengthen the sense of meaningfulness and address the negative effects of sedentary work. The workshop model provides a method for discussing time management and work prioritisation in work communities.