Ristivedossa : Oulun hiippakunnan pienten seurakuntien kirkkoherrojen kertomuksia johtajuudesta kirkon murrosaikana

Abstract

Suomen evankelis-luterilainen kirkko elää murrosaikaa. Jäsenmäärä vähenee ja samalla pienenevät käytettävissä olevat resurssit. Kirkon asema yhteiskunnassa on muuttunut maallistumiskehityksen myötä, ja kirkolla on henkilöstön osalta vaikeuksia niin veto- kuin pitovoimassa.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisena johtajuus näyttäytyy pienten seurakuntien kirkkoherrojen kertomuksissa kirkon murrosaikana.

Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemää itsenäisen, eli ei seurakuntayhtymään tai muuhun yhteenliittymään kuuluvan seurakunnan kirkkoherraa. Haastattelut olivat puolistrukturoituja teemahaastatteluita. Tutkimus on laadullinen ja aineiston analyysiin on käytetty narratiivista temaattista analyysiä.

Tutkimuksen tuloksena hahmotettiin kolme ristivetokertomusta. Ne ilmaisevat, että johtajuus näyttäytyy kirkkoherrojen kertomuksissa tasapainotteluna eri suuntiin vetävien intressien keskellä. Johtajuus kirkon ja maailman ristivedossa kuvaa kirkkoherrojen kokemaa tasapainottelua seurakunnan hengellisen identiteetin, yhteistyön, sisäisten ja ulkoisten haasteiden sekä tulevaisuuden tekijöihin liittyvien epävarmuuksien keskellä. Johtajuus perinteen ja nykyhetken ristivedossa kuvaa kirkkoherroja toiminnan johtajina tilanteessa, jossa samaan aikaan pitäisi säilyttää perinteistä toimintaa, kehittää uutta toimintaa ja elää ajassa. Johtajuus mahdollisuuksien ja jaksamisen ristivedossa kuvaa sitä, että johtajuus antaa valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia ja kartuttaa osaamista, mutta työtä on määrällisesti liikaa ja se uuvuttaa.