Kotona tehtävän etätyön merkittävimmät kuormitustekijät ja työnantajan työsuojeluvastuun toteuttaminen

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään kirjallisuuskatsauksen sekä jälkianalyyttisen, kriittisen ja vaihtoehtoisen lainopin keinoin, mitkä ovat kotona tehtävän etätyön merkittävimmät haitalliset kuormitustekijät, ja miten ne on huomioitu etätyötä ja työsuojelua koskevassa sääntelyssä työnantajan työsuojeluvastuun toteuttamisen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa perehdytään etätyön käsitteeseen ja erityispiirteisiin, haitalliseen työkuormitukseen ja sen terveysvaikutuksiin sekä etätyön ja työnantajan työsuojeluvastuun sääntelyyn niiden relevateilta osin.

Etätyön käsite on kansallisella tasolla epämääräinen, eikä Euroopan tason virallinen määritelmä sovellu sellaisenaan Suomessa sovellettavaksi. Lisäksi kotona tehtävää etätyötä koskevassa sääntelyssä ilmenee puutteita niin kansallisella kuin EU:n tasolla. Näiden korjaamiseksi sääntelyssä tulisi huomioida kotona tehtävän etätyön käsite sekä erityispiirteet nykyistä paremmin.

Kotona tehtävän etätyön merkittävimmät kuormitustekijät liittyvät työpisteen ergonomiaan, näyttöpäätetyön terveysriskeihin, työajan hallintaan, työmäärän kohtuuttomuuteen sekä yksintyöskentelyyn ja eristäytymiseen. Nämä voivat kuormittaa työntekijää sekä fyysisesti että psyykkisesti. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus ehkäistä ja hallita työntekijän terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia kuormitustekijöitä myös kotona tehtävässä etätyössä. Työnantajan työsuojeluvastuuta on säännelty erittäin kattavasti, mutta sääntelyssä ei ole huomioitu tarpeeksi kotona tehtävän etätyön erityispiirteitä, minkä vuoksi työnantajille muodostuu velvoitteita, joiden toteuttaminen kotona tehtävässä etätyössä on tulkinnanvaraista ja osittain jopa mahdotonta nykyisen sääntelyn edellyttämällä tasolla. Sääntelyä tulisi tarkistaa niin, että työnantajan velvollisuudet ovat selkeästi ymmärrettävissä ja käytännössä mahdollisia toteuttaa