Digimarkkinasäädöksen ja kilpailuoikeuden välinen suhde portinvartijoiden kilpailurikkomuksiin ne bis in idem : periaatteen näkökulmasta

Abstract

Digitaaliset markkinat ovat muuttaneet yritysten välistä kilpailua. Ydinalustapalvelujen vaikutus on entistä tärkeämpi Euroopan unionin digitaalisilla markkinoilla. Laaja markkina on varsin keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle, joita kutsutaan portinvartijoiksi. Yritysten suhde portinvartijoiden tarjoamiin ydinalustapalveluihin on muodostunut riippuvaiseksi. Ydinalustapalveluista on tullut välttämättömiä yrityskäyttäjille esimerkiksi asiakkaiden tavoittamiseksi. Yrityskäyttäjien riippuvainen asema portinvartijoiden tarjoamista ydinalustapalveluista on johtanut siihen, että portinvartijoiden on ollut mahdollista toimia epäoikeudenmukaisesti digitaalisilla markkinoilla, jolloin markkinoiden kilpailullisuus on heikentynyt. Tämä on muodostanut esimerkiksi pullonkauloja digitaalisille markkinoille pääsemiseksi. Euroopan unionin tasolla portinvartijoiden haitallisiin vaikutuksiin digitaalisilla markkinoilla on reagoitu sääntelemällä portinvartijoita koskeva digimarkkinasäädös. Uuden säädöksen myötä portinvartijoiden markkinakäyttäytymistä sääntelee kilpailuoikeudellisesta näkökulmasta kaksinkertainen normisto: digimarkkinasäädös sekä perinteinen kilpailuoikeus.

Tämän tutkielman tarkoituksena on arvioida kilpailuoikeuden ja digimarkkinasäädöksen suhdetta portinvartijoiden kilpailurikkomuksiin ne bis in idem -periaatteen näkökulmasta. Ne bis in idem -periaatteen mukaan yritystä ei saa syyttää tai rangaista kahdesti samasta teosta. Portinvartijoille asetettu kaksinkertaisen normisto voi johtaa tilanteisiin, joissa molemmat normistot voivat tulla sovellettavaksi portinvartijoiden tekemiin kilpailurikkomuksiin. Tällöin portinvartijoilla voi olla riski joutua kaksinkertaisen menettelyn kohteeksi. Tutkielma on toteutettu lainopillisena tutkimuksena. Tutkielmassa on lisäksi hyödynnetty laajasti taloustieteellisiä tutkimuksia, koska kilpailuoikeus sääntelee taloudellisia ilmiöitä, jolloin taloustiede toimii selittävänä tekijänä tutkielmassa.

Tutkielman johtopäätöksissä päädyttiin siihen, että ne bis in idem -periaatteen rajoittaminen on mahdollista portinvartijoiden tekemiin kilpailurikkomuksiin. Kilpailuoikeuden ja digimarkkinasäädöksen tavoitteet poikkeavat tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella toisistaan, jolloin päällekkäiset menettelyt ovat mahdollisia. Päällekkäisten menettelyjen osalta tulee kuitenkin huomioida useampi eri tekijä normistojen tavoitteiden lisäksi, kuten ajallinen yhteys ja menettelyjen välinen koordinointi. Kilpailuviranomaisten tulee siten huomioida tietynlainen varauksellisuus, mikäli ne määräävät päällekkäisiä menettelyitä portinvartijoille edellä mainittujen sääntelyinstrumenttien perusteella.