Arvonlisäverokarusellipetokset – Rikosoikeuden ja hallinnollisen rikosprosessin rajapinnasta erityisesti Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan rikosoikeuden ja hallinnollisten seuraamusten rajapintaa arvonlisäverokarusellipetoksissa. Tällä hetkellä karusellipetoksiin sovelletaan rikosoikeuden rinnalla hallinnollisia seuraamuksia, jotka eivät kuitenkaan ole yhteneviä jäsenvaltioissa. EU-tuomioistuimen (EUT) oikeuskäytännön perusteella jäsenvaltioilla on vapaus valita karusellipetoksiin sovellettavat seuraamukset, jotka voivat olla hallinnollisia tai rikosoikeudellisia tai niiden molempien yhdistelmä. Toisaalta EUT on kehittänyt oikeuskäytännössään ns. tietoisuustestin, jonka mukaan kansallisten viranomaisten ja tuomioistuinten on evättävä arvonlisäveron vähennysoikeus, mikäli verovelvollinen tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää osallisuudesta arvonlisäverokarusellipetokseen. Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta on ongelmallista, että testistä ei ole yksiselitteisesti laissa säädetty tai sopimuksissa määrätty. Tiedonintressinä on selvittää karusellipetosten sisällöllistä ulottuvuutta ja karuselliin kytkeytyvien yhtiöiden roolia EUT:n oikeuskäytännön perusteella. EUT:n argumentaatiota tarkastellaan Bielefeldin mallin mukaisesti siten, että argumenttityypit jaetaan kielellisiin, systeemisiin, teleologisiin ja ylikategoriseen sekä edelleen 11 hienojakoisempaan argumenttityyppiin. Lisäksi osoitetaan taloudelliselle rikollisuudelle ominaisia piirteitä, jotka haastavat rikosoikeuden yleisiä oppeja. Teema kytkeytyy Euroopan integraation historiaan, joka on alkujaan ollut taloudellista. Taloudellinen integraatio on lisännyt yhteistä taloudellista sääntelyä. Arvonlisäverokarusellipetokset vähentävät verotuloja vuosittain kymmeniä miljardeja euroja, mikä on omiaan heikentämään julkisten talouksien kykyä vastata alati kasvaviin yhteiskunnan rahoitustarpeisiin. EU:ssa onkin viime aikoina päätetty lukuisista määrätietoisista toimista, joiden tarkoituksena on tehdä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä petoksilta suojatumpi. Tarkoituksena on suojella yhteisiä taloudellisia etuja ja yhteistä arvonlisäverojärjestelmää. Vaikka rikosoikeus on perinteisesti sisältynyt kansallisen suvereniteetin ydinalueelle, nykyään rikosoikeus ja EU-rikosoikeus ovat vuorovaikutuksessa keskenään, eikä kansallista rikosoikeutta voida tarkastella ilman sidosta EU-oikeuteen ja päinvastoin. Rikosoikeuden eurooppalaistumiseen on myötävaikuttanut tarve puuttua EY-petoksiin ja tämä tarve ei ole kadonnut minnekään. Merkittävänä on pidettävä Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa tutkia ja asettaa syytteeseen vakavimmista rikoksista, jotka vahingoittavat EU:n taloudellisia etuja. Jotta unioni muodostaa yhteisen oikeuden alueen perustamissopimusten mukaisesti, tältä osin hallinnollisten seuraamusten yhdenmukaistaminen olisi tarpeen. Tutkielmassa esitetään, että rikosoikeudelliset vanhentumissäännökset tulisi yhdenmukaistaa ja on perusteita yhdenmukaistaa myös hallinnollisia seuraamuksia tältä osin. Oikeudenalojen rajapintojen osalta on tärkeää hahmottaa EU-oikeuden oikeudenalojen rajoja rikkova — ja yhdistävä merkitys.