Suomalaisten asennoituminen perusturvaetuuksien leikkauksiin
Vestanås, Jaana (2024)
Vestanås, Jaana
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024081865386
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024081865386
Tiivistelmä
Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian mukaan perusinstituutioiden tulisi tarjota kaikille yhteiskunnan jäsenille elämän perusedellytykset oikeudenmukaiseksi koetulla tavalla. Petteri Orpon hallituksen (2023–) perusturvaetuuksiin kohdistuneet leikkaukset vaikuttavat tuhansien ihmisten arkielämään ja toimeentuloon. Leikkausten arvioidaan kasvattavan pienituloisten ja toimeentulotuen saajien määrää, minkä lisäksi niiden kerrannaisvaikutusten ja kokonaisvaikutusten määrä on vielä kokonaan arvioimatta. Tutkimus selvitti Petteri Orpon hallituksen tekemien sosiaalietujen leikkausten suhdetta siihen, mitä kansalaiset pitivät oikeudenmukaisena, miten suomalaiset asennoituvat hyvinvointivaltioon ja sosiaalietuuksien leikkauksiin, sekä millaisia mielipide-eroja esiintyi eri sosiodemografisissa ryhmissä.
Tutkimuksen aineisto (N=2034) perustui Elinkeinoelämän valtuuskunnan syksyn 2022 kyselyn kahteen väitteeseen: valtionvelan hoitamiseen etuja ja hyvinvointia leikkaamalla sekä hyvinvointivaltion näkemiseen hintansa arvoisena. Lisäksi tutkittiin vastaajien näkemystä liittyen leikkauksien kohdentamiseen kolmeen tiettyyn etuuteen: kuinka paljon voitaisiin leikata työttömyyskorvauksista, kuinka paljon asumistuesta ja kuinka paljon toimeentulotuesta. Selittävinä muuttujina käytettiin sukupuolta, ammattikoulutusta, ammattiasemaa, puoluekannatusta, talouden tulotasoa ja ikää. Aineisto analysoitiin käyttäen R-ohjelmointikieltä ja R-studio ohjelmaa. Analyysimenetelmänä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia: Kruskal-Wallisin testiä ja post-hoc testinä Dunnin parivertailua. Tuloksia tarkasteltiin Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian pohjalta.
Kysymykseen valtion velan hoitamisesta leikkauksilla 43% vastanneista oli samaa mieltä ja 39% eri mieltä. Hyvinvointivaltion näki hintansa arvoiseksi 75% vastaajista. Vastaajista 62%
vastusti työttömyyskorvauksien leikkauksia, 63% asumistuen leikkauksia ja 67% toimeentulotuen leikkauksia. Leikkaushalukkuutta perusturvaetuuksista oli enemmän miehillä, johtavassa asemassa olevilla ja yrittäjillä, puoluekartalla oikeistoon sijoittuvia puolueita kannattavilla, talouden vuosituloiltaan yli 80000€ ansaitsevilla sekä 61–79-vuotiailla. Näiden ryhmien mielipiteet erosivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,0000) muiden ryhmien mielipiteistä. Tulosten perusteella hallituksen päätökset eivät ole nähtävissä oikeudenmukaisina, koska enemmistö vastaajista ei kannattanut leikkauksia.
Tutkimuksen aineisto (N=2034) perustui Elinkeinoelämän valtuuskunnan syksyn 2022 kyselyn kahteen väitteeseen: valtionvelan hoitamiseen etuja ja hyvinvointia leikkaamalla sekä hyvinvointivaltion näkemiseen hintansa arvoisena. Lisäksi tutkittiin vastaajien näkemystä liittyen leikkauksien kohdentamiseen kolmeen tiettyyn etuuteen: kuinka paljon voitaisiin leikata työttömyyskorvauksista, kuinka paljon asumistuesta ja kuinka paljon toimeentulotuesta. Selittävinä muuttujina käytettiin sukupuolta, ammattikoulutusta, ammattiasemaa, puoluekannatusta, talouden tulotasoa ja ikää. Aineisto analysoitiin käyttäen R-ohjelmointikieltä ja R-studio ohjelmaa. Analyysimenetelmänä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysia: Kruskal-Wallisin testiä ja post-hoc testinä Dunnin parivertailua. Tuloksia tarkasteltiin Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian pohjalta.
Kysymykseen valtion velan hoitamisesta leikkauksilla 43% vastanneista oli samaa mieltä ja 39% eri mieltä. Hyvinvointivaltion näki hintansa arvoiseksi 75% vastaajista. Vastaajista 62%
vastusti työttömyyskorvauksien leikkauksia, 63% asumistuen leikkauksia ja 67% toimeentulotuen leikkauksia. Leikkaushalukkuutta perusturvaetuuksista oli enemmän miehillä, johtavassa asemassa olevilla ja yrittäjillä, puoluekartalla oikeistoon sijoittuvia puolueita kannattavilla, talouden vuosituloiltaan yli 80000€ ansaitsevilla sekä 61–79-vuotiailla. Näiden ryhmien mielipiteet erosivat tilastollisesti erittäin merkitsevästi (p<0,0000) muiden ryhmien mielipiteistä. Tulosten perusteella hallituksen päätökset eivät ole nähtävissä oikeudenmukaisina, koska enemmistö vastaajista ei kannattanut leikkauksia.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4461]