Tekijävastuu ja osallisuusoppi yritysten saattohoitojärjestelyissä
Oksa, Riikka (2024)
Oksa, Riikka
Lapin yliopisto
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092074050
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024092074050
Tiivistelmä
Yrityksen saattohoidossa on kyse bulvaanijärjestelystä, jonka yhtenä tavoitteena on häivyttää tai peittää yrityksen tosiasiallisten toimijoiden vastuu yrityksessä. Yrityksen saattohoidossa niin sanottu yrityksen saattohoitaja ostaa nimellisestä hinnasta − palkkiota vastaan − taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen ja vaihtaa itsensä kaupparekisteriin yrityksen vastuuaseman omaavaksi henkilöksi alkuperäisten vastuuhenkilöiden tilalle. Saattohoitajan tehtävänä on tämän jälkeen saattaa yritys konkurssiin. Saattohoitajan tehtävänä nähdään yleensä olevan myös yrityksen kirjanpidon hävittäminen. Yrityksen saattohoitojärjestely on usein apuväline talousrikosten toteuttamiseen ja rikosoikeudellisen vastuun välttämiseen. Tästä huolimatta yrityksen saattohoitoa ei ole itsessään kriminalisoitu eikä sitä ole kunnolla oikeusjärjestelmässämme määritelty.
Rikosoikeudellisten osallisuusoppien mukaan rikosvastuu tulee kohdistaa teon tosiasialliseen toimijaan. Rikosoikeudellisen tekijävastuun ja osallisuusoppien käsitteiden soveltaminen on kuitenkin nähty ongelmallisena talousrikoksissa niiden monimutkaisten rakenteiden, useiden henkilötahojen mukana olon ja tekojen pitkän ajallisen ulottuvuuden vuoksi. Yrityksen saattohoitojärjestelyissä on usein läsnä kaikki edellä mainitut talousrikollisuuden tyypilliset ominaisuudet. Tämän lisäksi saattohoitojärjestelyin nimenomaisesti pyritään häivyttämään järjestelyssä toteutettujen talousrikosten tosiasiallisia toimijoita. Rikosoikeudellisen vastuun kohdistaminen on tällöin hankalaa.
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten rikosvastuu kohdentuu yrityksen saattohoitojärjestelyn rikosoikeudellisen tekijävastuun ja osallisuusopin näkökulmasta. Tarkastelu keskittyy yrityksensä saattohoitajalle myyneeseen yrittäjään ja saattohoitajaan. Tekijävastuuta ja osallisuusoppia arvioidaan yrityksen saattohoitoon usein liitettyjen tunnusmerkistöjen sekä hovioikeuskäytännön kautta. Tutkielmassa selvitetään aiheen ymmärtämiseksi myös tarkemmin yrityksen saattohoitoa oikeudellisena ilmiönä. Tutkielma on rikoslainopillinen.
Tutkielmassa erotellaan yrityksen saattohoidon tyypillisimpiä piirteitä sekä sen toimintaympäristöä. Näiden avulla yrityksen saattohoito on mahdollista tunnistaa ja erottaa muista bulvaanijärjestelyistä. Rikosoikeudellisen vastuun kohdentumisen osalta havaittiin, että yrityksen saattohoidossa rikoksista tuomittiin lähestulkoon aina tekijöinä, tekijäkumppaneina tai avunantajina talousrikoksiin. Tekijävastuun kohdentumisen todettiin olevan myös hyvin tapauskohtaista yrityksen saattohoitojärjestelyissä.
Rikosoikeudellisten osallisuusoppien mukaan rikosvastuu tulee kohdistaa teon tosiasialliseen toimijaan. Rikosoikeudellisen tekijävastuun ja osallisuusoppien käsitteiden soveltaminen on kuitenkin nähty ongelmallisena talousrikoksissa niiden monimutkaisten rakenteiden, useiden henkilötahojen mukana olon ja tekojen pitkän ajallisen ulottuvuuden vuoksi. Yrityksen saattohoitojärjestelyissä on usein läsnä kaikki edellä mainitut talousrikollisuuden tyypilliset ominaisuudet. Tämän lisäksi saattohoitojärjestelyin nimenomaisesti pyritään häivyttämään järjestelyssä toteutettujen talousrikosten tosiasiallisia toimijoita. Rikosoikeudellisen vastuun kohdistaminen on tällöin hankalaa.
Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten rikosvastuu kohdentuu yrityksen saattohoitojärjestelyn rikosoikeudellisen tekijävastuun ja osallisuusopin näkökulmasta. Tarkastelu keskittyy yrityksensä saattohoitajalle myyneeseen yrittäjään ja saattohoitajaan. Tekijävastuuta ja osallisuusoppia arvioidaan yrityksen saattohoitoon usein liitettyjen tunnusmerkistöjen sekä hovioikeuskäytännön kautta. Tutkielmassa selvitetään aiheen ymmärtämiseksi myös tarkemmin yrityksen saattohoitoa oikeudellisena ilmiönä. Tutkielma on rikoslainopillinen.
Tutkielmassa erotellaan yrityksen saattohoidon tyypillisimpiä piirteitä sekä sen toimintaympäristöä. Näiden avulla yrityksen saattohoito on mahdollista tunnistaa ja erottaa muista bulvaanijärjestelyistä. Rikosoikeudellisen vastuun kohdentumisen osalta havaittiin, että yrityksen saattohoidossa rikoksista tuomittiin lähestulkoon aina tekijöinä, tekijäkumppaneina tai avunantajina talousrikoksiin. Tekijävastuun kohdentumisen todettiin olevan myös hyvin tapauskohtaista yrityksen saattohoitojärjestelyissä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4439]