“Kulttuuri oli niin kuin näkymättömäksi tehty”: Saamelaisen asiakkaan kokemus kulttuurisesta turvallisuudesta ja luottamuksesta sosiaalityössä

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tutkimme Lapin hyvinvointialueella asuvien saamelaisten sosiaalipalveluiden kokemuksia. Olimme kiinnostuneita saamelaisten kokemuksissa siitä, miten kieli- ja kulttuuritausta oli huomioitu sosiaalipalvelussa ja millainen luottamus saamelaisilla oli suhteessa työntekijään ja palveluun. Tutkimusaihe valikoitui siitä syystä, että saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tilanne on tutkimusten ja selvitysten mukaan heikko, ja kokemuksia sosiaalipalveluista on tutkittu vähän saamelaissosiaalityön näkökulmasta. Tutkimusteoreettinen taustoituksemme painottui alkuperäiskansasosiaalityöhön, sekä käsityksiin saamenkielisestä ja kulttuurinmukaisesta sosiaalityöstä. Tutkielmamme keskeinen käsite on kulttuurinen turvallisuus. Sitä kuvataan prosessinomaiseksi työskentelyotteeksi, johon liittyvät olennaisesti käsitykset kulttuurisensitiivisyydestä ja kulttuurisesta kompetenssista. Tutkielmassa kysymme: Millaista on kulttuurisesti turvallinen sosiaalityö saamelaisen asiakkaan näkökulmasta? Ja millaisista tekijöistä saamelaisen asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välinen luottamus rakentuu?

Tutkimuksemme on laadullinen tutkimus ja tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkielmassa noudatettiin yleisten tutkimuseettisten periaatteiden lisäksi saamentutkimuksen eettisiä ohjeita. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, jossa oli kahdeksan avointa kysymystä kielen- ja kulttuuritausta huomioimiseen, sekä luottamukseen liittyen. Kyselyyn oli mahdollista vastata kaikilla saamen kielillä ja suomeksi. Aineistomme muodostui yhdeksästä vastauksesta, joista muodostui yhdeksän kertomusta palvelukokemuksista Lapin hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.

Tutkimustulokset kertovat, että saamenkielisten ja saamelaiskulttuurien huomioivien sosiaalipalveluiden tilanne on huono. Saamelaisten kokemuksien mukaan kieltä ja kulttuuria huomioidaan sosiaalipalvelussa harvoin ja työntekijän ymmärtämättömyys saamelaisista alkuperäiskansana tulee vastaajien kertomuksissa vahvasti esiin. Kokemukset jakautuivat kahteen tuloskokonaisuuteen, joita ovat turvattomuus palvelurakenteissa sekä saamelaisen asiakkaan ja työntekijän suhteen erityinen luonne. Saamelaisten kielen ja kulttuurin huomioimattomuus sosiaalipalveluissa näyttäytyy rakenteellisena ongelmana. Sosiaalityöntekijä joko tiedostaen tai tiedostamattaan tulee polkeneeksi saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.